Tero Hannonen tunnetaan taitavana seppänä ja muotoilijana, sekä avuliaana ja analyyttisenä ongelmanratkaisijana. Vuoden Kultaseppä -nimityksen myötä oma työ tuli näkyväksi ja kollegoiden onnittelut yllättivät positiivisesti.
Vuoden Kultaseppä Tero Hannosen kädenjälkeä on nähty niin korumuotoilun puolella kuin yrityksille ja julkisille tahoille toteutettavien isompien tilaustöiden toteuttajana. Monipuolinen työ ja erityisesti haasteet ja niiden selvittäminen kiinnostaa ja motivoi Teroa. Parhaana päivänä eteen tulee kiinnostavia tilanteita, joissa muotoilullisia ja teknisiä ongelmia saadaan ratkaistua.
ENSIMMÄISET KORUT
Teron matka kultasepäksi saattoi alkaa jo ala-asteelta. 1980-luvun puolivälissä, Teron ollessa n. 10-11 vuotias, sai moni luokan poika korvakorureiät korviinsa. Ne, jotka eivät saaneet lupaa vanhemmiltaan, Tero mukaan lukien, keksivät jotain muuta. Teron ratkaisu oli omien korvakorujen valmistaminen kuparilangasta. Ne kiinnitettiin puristamalla langanpäät korvanlehden ympärille. Tuotekehittely korujen parissa jatkui ja pian Tero takoi vanhasta rautanaulasta merirosvohenkisen miekkakorun. Niitä hän myi luokan pojille 2 markan hintaan. Ehtymättömänä inspiraationlähteenä toimi oman kodin kellari, jossa oli romua – idearikkaan lapsen mielestä aarteita.
Ennen kultaseppäopintoja Tero oli jo valmistanut koruja mm. alumiinista ja messingistä, jopa korusarjaksi asti. Kirjastosta Tero lainasi kaiken kultasepän työskentelyyn liittyvän kirjallisuuden ja oppi omin päin materiaaleista ja työstämistavoista.
Hakiessaan opiskelemaan Lahden Muotoiluinstituuttiin, oli paperit vetämässä sekä kultaseppäopintoihin että teolliseen muotoiluun. Osastojen pääsykokeet pidettiin kuitenkin samana päivänä, joten Tero joutui tekemään valintansa jo sillä hetkellä. Kultaseppäopinnot veivät pidemmän korren. Samalla eteen tuli muutto Espoosta Lahteen. Omalta vuosikurssilta löytyi ihmisiä, jotka ovat Teron elämässä tänäkin päivänä.
Opiskelu Lahdessa sisälsi paljon teknistä ja materiaalista kokeilemista. Teron sanoin opiskeluaikana syntyi enemmän keskeneräisiä töitä, kuin mitään valmista. Kokeileminen oli kuitenkin arvokasta, sillä sitä kautta löysi uusia ja erilaisia työstämistapoja ja ratkaisuja ongelmiin. Tero halusi tutustua mahdollisimman monenlaisiin kultasepänalan tekniikoihin. Muotoiluopetusta hän olisi kaivannut enemmän. Opiskelujen aikana omat ominaisuudet tekijänä tulivat esille:
”Mulle työ on tavallaan valmis, kun se on suunniteltu ja tietää miten se tehdään. Se ikään kuin riittää, että tiedän, miten homma ratkaistaan. Voisin suunnitella ja miettiä ratkaisut, ja joku muu voisi sitten toteuttaa. Se on ehkä hieman huonokin puoli itsessäni.”
Kuulostaa muotoilijalta, jolla on paljon toteutumattomia ideoita takataskussa! Teron kohdalla muotoilijan ajattelutavan lisäksi hänellä vahva ymmärrys materiaalista ja teknisistä vaatimuksista työn toteuttamisessa viimeiseen silaukseen asti.
Materiaalina 750 kelta- ja valkokulta, kirkkaat tw/vs timantit.
KOHTI YRITTÄJYYTTÄ
Kultaseppäopintojen toisena vuonna Tero ja opiskelukaveri Jussi Louesalmi alkoivat puhua yrityksestä, joka toimisi samalla yhteisöllisenä pajana. Ajatus lähti mm. siitä, että koulun työskentelyaikoja rajoitettiin, jolloin he pohtivat opiskelijoille huokean pajatyöskentelyn mahdollistamista. Lopulta Tero ja Jussi perustivat Au3 Design Oy:n Helsinkiin heti valmistumisensa jälkeen vuonna 2003. Sitä ennen he olivat hetken aikaa Kalevala Korulla töissä ja etsivät samalla sopivia toimitiloja. Tilan löytyminen Topeliuksenkadulta Töölöstä sinetöi ajatuksen siitä, että samalla avattiin myös koruliike, eikä vain pajaa. Alku oli haastavaa, mutta pikkuhiljaa päivät täyttyivät korutilaustöistä. Häämessuille osallistuminen toi lisää vihkisormustilauksia ja omia mallistoja alkoi syntyä. Niistä muokattiin asiakkaille heidän toiveiden mukaisia koruja.
Putiikki tunnettiin Töölössä nimellä Au3 Kultaseppien työhuone. Tiloissa oli vuokrapaikkoja usealle sepälle. Alusta asti mukana olivat mm. Anu Kaartinen, Venla Metsola ja Tina Aspiala. Vuosien varrella pajalla oli myös muita seppiä, ja yrityksellä oli usein harjoittelijoita.
SUUNNITTELUN VÄLINEITÄ
Teron oma korusuunnittelu lähtee etenemään piirtämällä, ensimmäiset versiot ovat usein karkeita ääriviivapiirroksia, lähinnä muotoja: orgaanista tai selkeämpää ja graafisempaa. Ideaa ja sen toteutusta hän pystyy pyörittelemään jo mielessään hyvin pitkälle. Ideoiden esittämiseen asiakkaille alkoi löytyä onneksi myös apuvälineitä.
”Meillä oli 3D-mallinnus käytössä jo tosi aikaisin, oikeastaan alusta alkaen. Piirrettiin paljon koneella. Tehtiin esityskuvat, josta asiakkaat pystyivät hahmottamaan korua paremmin. Saatettiin tehdä 3-5 karkeaa luonnosta asiakkaalle, ja valmiita mallinnuksia saattoi olla kolmesta eri korusta ja siitä asiakas sai valita. Paljon nähtiin vaivaa ja käytettiin todellakin aikaa suunnitteluun.”, Tero kertaa.
Sittemmin Tero on saanut korumuotoilullista menestystä mm. Vuoden Kaunein Sormus 2008 kilpailuvoiton saaneelle sormukselleen Ornamentti ja useille saman kisan finaaliiin valituille koruilleen. Vuonna 2022 Tero sijoittui toiseksi kansainvälisessä Aqua Ambra Aquila korutaidekilpailussa teoksellaan S/S Myrsky.
”Harrastin sukellusta pienestä pitäen ja olen liikkunut paljon merellä Hangossa. 90-luvulla huomasin, että merivedet samenivat. Oli kauhea fiilis, kun yhtäkkiä ei nähnyt enää mitään, eikä sukeltamista voinut jatkaa. Koruteos oli kannanotto ja huolenosoitus Itämeren kuntoon liittyen.”
Taiteellisten teosten tekeminen ei välttämättä sovi yritystoimintaan sellaisenaan, mutta niiden toteuttaminen on rikkaus ja antaa syvyyttä ajatteluun. Se tuo myös tervetullutta vapauden tunnetta arkisempaan työskentelyyn.
Ympäröivä luonto on usein voimakkaana inspiraation lähteenä Teron työskentelyssä kuten myös muissa Au3 Kultaseppien koruissa. Vaikka teknistä taituruutta hiotaan viimeiseen asti, on muotoilullinen erottautuminen erityisen tärkeää.
UUSIUTUMISTA
Lisätäkseen tuotantokapasiteettia Au3 Design Oy laajeni vuonna 2008 ostettuaan I-Koru -nimisen yrityksen. Vuonna 2011 vanhan pajatilan putkiremontti pakotti uusien tilojen etsintään: Kultasepänpajan toiminnot siirtyivät yritysostojen myötä Töölöstä Alppilaan, ja koruliike avattiin Unioninkadulle Senaatintorin lähelle nimellä Au3 Kultasepät. Vuonna 2012 ostettiin vielä Tasokaiverrus Oy ja koko tuotantopuolen nimeksi tuli Au3 Verstas. Yritysostot mahdollistivat mm. työnkuvan laajentamisen ja monipuoliset työt yrityksille ja muille isommille asiakkaille.
”Tasokaiverruksen ja I-Korun juuret ovat 60-luvun puolivälissä ja useita vanhoja asiakkaita jatkoi yhteistyötä meidän kanssamme. Laajentamisen ansiosta pystytään tekemään esimerkiksi koko tuotantoketju prässimuottien suunnittelusta ja valmistamisesta valmiiseen tuotteeseen.”
Tero vastaa Au3 Verstaan pyörittämisestä, ja toimenkuva on kevyesti sanottuna monipuolinen. Terolla on koulutusta myös sähköalalta automaatiomekaanikkolinjalta, jota hän on pystynyt hyödyntämään työskentelyssä koneiden ja laitteiden kanssa.
”Olen lapsesta asti ollut koneista ja työkaluista kiinnostunut. Sitä kautta oli helppo hypätä I-Korun ja Tasokaiverruksen hommiin. Toki kantapään kautta tuli myös opittua paljon! Tällä hetkellä Au3 Verstaalla tehdään mm. erilaisia meistejä ja stansseja muille kultasepänalan
tekijöille, mutta myös alan ulkopuolelle mekaanisen merkkauksen työkaluja tarvitseville. Lisäksi tehdään mm. jalometallileimoja, ansiomerkkejä, mitaleita.
”Meillä on mm. huippuluokan kaiverruskone, jolla pystyy tekemään vaikka mitä! Pienimmät yksityiskohdat voivat ovat sellaisia, missä terän kärjen halkaisija on 0,04 mm eli ohuempi kuin keskivertohius.”
Pajalla on tehty tilaustöitä mm. Aalto yliopistolle, Svenska Teaternille, Sakolle ja lukuisille muille toimijoille.
Samaan aikaan Au3 Kultasepät korupuoli on saanut menestystä ja siirtynyt isompaan liiketilaan Unioninkadulla. Silloin tällöin Tero ehtii ottaa Au3 Verstaan töiden ohelle uusien korujen suunnittelutöitä. Aikaa, vapautta ja mahdollisuutta opiskeluaikojen kokeilevampaan
työskentelytapaan voisi kuitenkin olla enemmänkin. Viime vuonna Tero valmistui diplomigemmologiksi ja parhaillaan työn alla on mestaritutkintoon liittyvät työt.
Tekninen suunnittelu ja siihen liittyvät ratkaisut ovat kaiken kaikkiaan Teron mielestä kiinnostavia, olipa kyseessä sitten käyttökoru tai vaikkapa taiteilijoiden visioimat julkiset teokset, joiden pitää olla ihmisiä ja käyttöä kestäviä.
”Ne ovat haastavia, mielenkiintoisia ja palkitsevia töitä. Monissa projekteissa lähtökohta ei kerro mitään siitä, mihin projekti lopulta päätyy. Käytännössä mulle on sama, suunnittelenko muotoilullista tai teknistä ja mekaanista ratkaisua, se on yhtä lailla palkitsevaa. Ongelmanratkaisua yhtä kaikki.”
Tero Hannosen näyttely Kultainen Leikkaus, Vuoden kultaseppä 2024, Tero Hannonen on esillä Kello- ja Korumuseo Kruunussa 17.10.-27.11.2024. Museo Kruunu: Ahertajantie 3, 02100 Espoo. Avoinna: ma suljettu, ti klo 12–17, ke–pe klo 11–19, la–su klo 10–17.
Teksti: Julia Weckman Kuvat: Julia Weckman, Henrik Kihlman ja Tero Hannonen