Rohje on Suomessa suunniteltu ja brändätty kiinnostava tulokas kellomarkkinoilla. Taustalla on neljän muuramelaisen kaveruksen yhteinen ponnistus.
Suomalaisen kellomerkin ilmestyminen markkinoille on aina tapaus. Tosin pelkkä ilmestyminen ei vielä riitä, markkinat pitää myös ottaa haltuun eli pitää saada aikaiseksi myyntiä. Viime vuosina on ollut eräitä esimerkkejä siitä, että jälkimmäinen on jäänyt toteutumatta. Jyväskyläläinen Rohje on ylittänyt markkinakynnyksen ja herättänyt kiinnostuksen. Ensimmäinen erä tumma- ja valkotauluisia Adventurister-malleja on myyty lähes loppuun ja uusi erä on jo tulossa.
Toistaiseksi Rohje on saatavilla sekä merkin omasta verkkokaupasta, että Stockmannin verkkokaupasta. Jyväskylässä Rohjetta löytyy myös kivijalkakaupasta, Koto Design Marketista. Rohjeen takana oleva yritys, Turhat Oy, on rekisteröity Jyväskylään. Mutta mennään ajassa taaksepäin. Miten Rohje sai alkunsa?
IDEA SYNTYI SVEITSISSÄ
Rohje syntyi, kun neljä kaverusta eli Ville Karjalainen, Henry Wilén, Arno Ranta-aho ja Antti Heikkinen olivat reissaamassa Sveitsissä vuonna 2015. He aistivat ympärillään käkikellomaan vahvan kellokulttuurin ja alan kauppojakin oli runsaasti katukuvassa. Jossain vaiheessa – kun kaverukset olivat St. Morizissa – joku heitti puolileikillään ajatuksen omasta kellomerkistä. Kaikilla matkalaisilla oli kellot ranteissaan jo silloin, tiukimmin Henry Wilénillä, joka sanoo käyttävänsä kelloa 90 prosenttia ajastaan.
Ajatus omasta kello brändistä jäi kuitenkin itämään ja kaksi vuotta myöhemmin se alkoi realisoitua. Ryhdyttiin toimeen ja selvittämään miten oman kellon tuottaminen onnistuu ja mitä se tarkoittaa. Tehtiin taustatyöt. Perustettiin myös yhtiö, Turhat Oy. Yhtiön nimellä on luonnollisesti selityksensä.
EI TURHAN TÄRKEITÄ KAVEREITA
Karjalainen, Wilén, Ranta-aho ja Heikkinen tunsivat toisensa jo alakoulusta Muuramesta, Jyväskylän naapurista. He olivat samalla luokalla ja viihtyivät keskenään. Myöhemmin tavaksi tuli tehdä vuosittain matkoja yhdessä. Kaverukset kutsuivat porukkaansa leikkisästi nimellä Turhat, mikä juontui itseironisesta ajatuksesta, etteivät he olleet mitään turhan tärkeitä poikia. Niinpä aikanaan, kun he perustivat yrityksen ja miettivät sille nimeä, luontainen valinta oli Turhat Oy. Se merkittiin yritysrekisteriin 2017.
Koska Turha tai Turhat ei olisi ollut myyvä nimi kellolle, ei ainakaan Suomessa, päädyttiin sanaan Rohje, mikä on johdettu sanasta rohjeta, eli rohkeudesta ja uskalluksesta. Rohje on tarinan mukaan kello seikkailijalle, joka uskaltautuu uusiin paikkoihin niin maantieteellisesti kuin omassa elämässäänkin. Tai kuten verkkosivulla sanotaan: ”Adventurister -kello on tarkoitettu seikkailumielisille rohkeille naisille ja miehille. Seikkailit sitten kaupungissa tai luonnossa. Elämässä tulee rohjeta tarttua tilaisuuksiin.”
HYÖDYLLISET OMINAISUUDET
Oman persoonallisen kellomerkin tekeminen vaatii paitsi luotettavien yhteistyökumppanien löytämistä myös omaa näkemystä siitä, minkälaista kelloa on tekemässä. Ei riitä, että kellotaulussa on oma nimi. Rohjelaiset halusivat kellon liittyvän matkustamiseen, seikkailuun. He myös miettivät, mitkä ominaisuudet he haluaisivat kelloonsa. Lähtökohtana oli tehdä kello Turhat-porukalle, mutta niin, että se kiinnostaisi myös muita.
Rohje näyttää äkkiseltään kronografilta, jossa on kaksi pienempää kellokehää ajanottoa varten, lähempi tarkastelu osoittaa, että siitä ei ole kyse. Alempi pieni kehä on niin sanottu GMT- tai UTC-ominaisuus eli kaksoisaika. Kun on reissun päällä maailmalla, voi kellosta nähdä sekä paikallisen ajan että kotimaan ajan. Toinen pieni kellokehä näyttää yön ja päivän. Se on hauska ja mainio ominaisuus esimerkiksi kaamoksessa tai jos vaikka joutuu olemaan pitkään sukellusveneessä.
POROA SEN OLLA PITÄÄ
Kun Arno Ranta-ahon piirtämät luonnokset ensimmäisestä Rohje-mallista olivat valmiita, alkoi jatkojalostus. Mielipidettä kysyttiin myös verkossa kelloharrastajilta. Kellon suunnittelu nimittäin on yksityiskohtien taidetta. Pienillä yksityiskohdilla voi olla suuri vaikutus kokonaisuuteen. Ranta-ahon veli asui Shanghaissa ja hänen kauttaan saatiin yhteys sekä kellon osien valmistajiin että kellon kokoajaan. Koneistona halutiin käyttää japanilaista Miyotaa, joka rohjelaisten mukaan on luotettavampi kuin halvempi ja tuntematon kiinakoneisto. Kun tehdään kello, jonka hinta sijoittuu haarukkaan 200-250 euroa, joutuu väkisinkin tekemään kompromisseja, mikä ei estä silti pyrkimästä mahdollisimman hyvään laatuun. Rohjessa on esimerkiksi safiirilasi, mikä estää arkisen naarmuuntumisen. Rohjeen perusmalli myydään mesh-rannekkeella, mutta suosituimmassa 249 euron hintaisessa mallissa on poronnahkainen ranneke ja tumma kellotaulu. Suomalainen käsintehty poronnahkaranneke tuo aasialaiseen tuotteeseen oman kohottavan ja suomalaisen lisän. Rohje ei halua ole perus(muoti)kello muiden joukossa.
UUSI MALLI TULOSSA
Rohje ei ole kenenkään yhtiön osakkaan päätyö, vaan kaikki ovat töissä muualla. Karjalaisella ja Wilénillä on kaupallisen alan koulutus, Ranta-aho on juuri siirtynyt ohjelmistoalan yrittäjäksi ja Heikkinen opiskelee vielä fysiikkaa. Kaverukset asuvat kaikki eri paikkakunnilla: Jyväskylässä, Tampereella, Helsingissä ja Turussa. Yhtiön ”pääkonttori” sijaitsee Jyväskylässä Karjalaisen kotona ja ”varastohalli” Turussa Heikkisen luona. Vielä Rohje ei ole vilahtanut julkkiksen ranteessa televisiossa, toisin kuin suosittu puukello Aarni. Mutta rohjelaisten osallistuessa taannoin erääseen verkkokauppaseminaariin, he hätkähtivät: erään vierailijan ranteessa oli Rohje. Joku oli siis bongannut uuden tulokkaan ja mieltynyt siihen.
Median vaikutuksesta rohjelaiset saivat myönteisen tuntuman, kun Rohje-kello mainittiin radion aamulähetyksessä. Välittömästi sen jälkeen Rohjetta käytiin katsomassa verkkosivulla satoja kertoja. Vanhimpien Rohje-kellojen takapuolella on ollut eräänlainen logo, joka katsojasta riippuen on joko poronsarvet tai kaksi liitävää petolintua. Uusi pohjakuvio on erilainen ja teksti Designed in Finland näkyy selvästi. Suomessa suunniteltu, Kiinassa kasattu. Uusi rohjemalli on tulossa ensi vuonna. Myös erityistä pienempää mallia on suunniteltu, sillä nykyisen Adventuristin kellokuoren halkaisija on 40 milliä, mikä varsinkin ohuempiranteisten naisten mielestä saattaa olla turhan leveä.
Teksti: Olli Seppälä Kuvat: Rohje ja Olli Seppälä
Juttu luettavissa myös uusimmasta, marraskuussa 2019 ilmestyneestä Kello & Kulta -lehdestä!