Kannattaako arvokello ostaa sijoitusmielessä? Vastaus kysymykseen on kyllä ja ei.
Kun ostaa uuden auton, sen hinta putoaa samalla hetkellä kun sen ajaa ulos autokaupan portista. Niin käy miltei kaikkien tavaroiden hinnoille, paitsi joissain tapauksissa ei rannekellojen.
Jo pitempään kelloharrastajia on jaksanut hämmästyttää ilmiö, suoranainen hypetys siitä, että kun ostat tietyn Rolexin mallin kaupasta, voit pyytää siitä heti pari tonnia tai jopa tuplasti enemmän. Ongelma on, että haluamaansa Rolexia ei kaupasta saa, sillä jonot ovat pitkät ja jonoon pääsy voi edellyttää asiakassuhdetta myyjään. Rolexista – kuten muistakaan itsetietoista laatumerkeistä – ei ole enää tapana antaa alennusta. Näin hinnat eivät pääse missään kohtaa brändinhallintaa laskemaan.
Rolexin lisäksi eräät muutkin arvokellobrändit, kuten Audemars Piquet ja Patek Philippe ovat tarkkoja siitä, kenelle uusia haluttuja malleja myydään tai ketkä pääsevät edes jonotuslistoille. Niinpä moni saattaa ajatella, että parempi ostaa suoraan jälkimarkkinoilta vaikka paljon kalliimmalla, niin ei tarvitse muuten ryhtyä kauppiaan asiakkaaksi tai lypsylehmäksi.
”Kellomarkkinatkin ovat osa yleistä taloussuhdannetta.”
”Korona-aika nosti kellojen hintoja, mutta nyt on tultu koronaa edeltävälle tasolle, tai ehkä vielä hieman sen yli. Kellot ovat pitäneet arvonsa varsin hyvin, jos katsoo, mitä aiempina vuosina on tapahtunut. Mutta tulevia vuosia on vaikea ennustaa”, sanoo yrittäjä Sami Astala käytettyjen arvokellojen myyntiin erikoistuneesta Kellokonttorista.
Astalan mukaan kellomarkkinatkin ovat osa yleistä taloudellista suhdannetta. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii molempiin suuntiin. Hinnat laskevat jos tarjontaa on enemmän kuin kysyntää, ja päinvastoin.
”Kelloharrastajien piireissä näkee toisinaan ehkä hieman liian optimistista suhtautumista siihen, että jos ostaa nyt kymppitonnin kellon ja pitää sitä pari kolme vuotta, niin automaattisesti saisi siitä saman kymppitonnin tai jopa enemmän, kun kellon myy. Näin ei tietenkään tapahdu.”
KAIKKI MALLIT EIVÄT YHTÄ HALUTTUJA
Astala sanoo, että kellojen hinnat eivät hirveästi heilahtele. Ne voivat säilyttää arvonsa paremmin kuin moni muu ihmisen tekemä kone.
”Esimerkiksi Omegoilla on hyvä jälleenmyyntiarvo, vaikkakaan niistä ei saa käytettynä samaa kuin uutena. Poikkeuksena muutamat Omegan vanhemmat vuosikerrat ja mallit, jotka voivat olla varsin hinnakkaita.”
halutuimpia kellomalleja.
monen kelloharrastajan toiveiden täyttymys.
Submariner tunnetaan lisänimellä Hulk.
”Oma vaikutuksensa arvokellojen jälleenmyyntihintoihin on varsinkin harrastajien hyvin tietämä fakta, että kelloista saa kilpailutilanteesta riippuen alennusta, usein paljonkin. Tällä tiedolla on vaikutusta, jos kelloa parin vuoden kuluttua tarjoaa myyntiin. Ei voi sanoa, että kello maksoi 2000 euroa kun harrastajakollega tietää, että niitä sai tosiasiallisesti 1400 eurolla.”
Siitä mitä esimerkiksi Rolexien hinnat olivat kymmenkunta vuotta sitten, ei voinut suoraan päätellä sitä, mitä ne ovat nyt. Ja siitä, mitä Rolexeista pyydetään tänään, ei voi suoraan päätellä, mitä niistä mahdollisesti pyydetään kymmenen vuoden kuluttua. Sami Astala muistelee, että hekin Kellokonttorissa myivät kymmenkunta vuotta sitten Rolexin Milgausia noin kuudella tuhannella eurolla, nyt vastaavasta pyydetään noin 11 000 euroa.
Jos kelloa ajattelee sijoituksena itseensä, niin se on aina hintansa väärti.
”Ei sitä kannata jälkikäteen harmitella. Kello myydään aina vallitsevassa markkinatilanteessa.”
Astalan kokemuksen mukaan kaikki Rolexin mallit eivät suinkaan ole niin haluttuja kuin eritoten GMT Master, Daytona tai Submariner. Esimerkiksi pukukello Cellini ei juuri ole herättänyt kiinnostusta jälkimarkkinoilla. Sen tuotantokin onnyttemmin lopetettu. Cellinin tilalla Rolexin katalogissa on uusi pukukello, jonka mallinimi Perpetual 1908 viittaa brändin syntyvuoteen.
”Ylipäätään pukukellojen kysyntä ainakin meillä Suomessa on huomattavasti vähäisempää kuin esimerkiksi sukeltajankellojen tai kronografien.”
EI TAVALLINEN SIJOITUSTUOTE
Tarinat käytettyjen kellojen hurjista hinnannousuista elävät ja kiinnostavat kelloharrastajapiireissä.
”Kello ei kuitenkaan ole verrattavissa muihin sijoitustuotteisiin, sillä kello on pohjimmiltaan käyttöesine. Kokemukseni mukaan Suomessa tuskin on monta sellaista, joka ostaa kelloja vain tuottomielessä kassakaappiin sijoitettaviksi. Osa kelloharrastusta on, että kelloja myös käytetään.”
Astala sanoo, että suosittaa asiakasta ostamaan ensisijaisesti itselleen mieluisen kellon ja nauttimaan sen käyttämisestä.
”Toki ymmärrän, että moni käyttää sijoitus- ja tuottoajatuksia ikään kuin hyväksyttävinä perusteluina sille, että laittaa 10 000 tai 30 000 euroa kelloon.”
Kellon itselleen sijoitusmielessä ostaneen on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että ennen kuin mahdollinen arvonnousu realisoituu, kello täytyy ensin saada myytyä. Siitä voi koitua vaivaa ja yllättäviä kustannuksia. Eivätkä kaikki netistä löytyvät hinnat ole välttämättä toteutuneita hintoja.
Kellon ostaminen puhtaasti sijoitusmielessä on paitsi harvinaista myös usein epärealistista. Sillä tavoin laatukello kyllä on sijoitus, ettei se pitkänkään käytön jälkeen muutu täysin arvottomaksi, osti sen sitten uutena tai käytettynä.
Mutta jos kelloa ajattelee sijoituksena itseensä, niin se on aina hintansa väärti.
Teksti: Olli Seppälä
Kuvat: Olli Seppälä, valmistajat ja Unsplash