Joona Vuorenpää on tunnettu nimi kelloharrastajapiireissä.
Ja miksi ei olisi, sillä hänen kirjoittamansa kirja Kellomies – rannekellot arjen käyttöesineinä ja harrastuksena (Tammi) on alan moderni suomalainen klassikko.
Joona Vuorenpään Kellomies -kirjan ilmestyminen vuonna 2011 oli Suomessa yksi lähtölaukaus nykyiselle kelloharrastusbuumille. Kirjaan liittyi myös Vuorenpään avaama Kellomies-blogi, jossa ilmestyy edelleen postauksia kelloalan kuulumisista.
Suomessa on aina harrastettu kelloja, myös rannekelloja. Niitä on korjailtu kotioloissa ja keräilty piironginlaatikkoihin. Myös vakavampaa arvokellojen harrastusta on ollut, mutta enimmäkseen yksityisesti ja julkisuudelta piilossa. Toisin on ollut naapurimaassa Ruotsissa, Keski-Euroopasta puhumattakaan.
2000-luvun alkuvuosina kelloharrastus alkoi osoittaa meilläkin uudenlaisia heräämisen merkkejä. Myös Joona Vuorenpää tutustui siihen tuolloin ystävänsä kautta, jolla oli useita arvokelloja.
”Ne olivat kukin arvoltaan 1 000–1 500 euroa, mikä tuntui silloin minusta käsittämättömältä summalta. Kuka laittaa sellaiset rahat rannekelloon? Kun tutustuin asiaan tarkemmin, tajusin, että mekaaniset kellot ovat oma kiehtova maailmansa.”
Kelloharrastuksesta puhuttaessa tarkoitetaan pääosin mekaanisiin kelloihin kohdistuvaa erilaista kiinnostusta. Yksi on kiinnostunut tekniikasta, toinen muotoilusta, kolmas käsityötaidosta, neljäs historiasta ja viides kelloista sijoituskohteina. ”Kelloharrastukseen on monta lähestymiskulmaa. Minusta kaikki tavat harrastaa kelloja ovat yhtä arvostettavia. Kiinnostavia kelloja löytyy moneen lähtöön, myös edullisesti.”
Kellomies-kirjan kirjoittaminen vei Vuorenpään syvälle aihepiiriin. Hän sanoo nauttivansa, kun saa kaikessa rauhassa paneutua asioihin ja tutkia yksityiskohtia. ”Kirjaa kirjoittaessani hämmästyin, kuinka paljon maailmalla oli kellojen ympärillä erilaistaa harrastusta ja liiketoimintaa. Netti avasi uuden maailman, joka ei laajemmassa mitassa vielä ollut tuttua Suomessa, vaikka laatu- ja arvokellojen harrastajia meilläkin oli 2000-luvun alussa.”
”Jos kysytään, harrastanko kelloja, voi olla vaikea vastata, sillä niistä on tullut tavallaan jo osa arkea.” Aloittelevaa kelloharrastajaa Joona Vuorenpää rohkaisee ottamaan selvää mekaanisista kelloista ennen kuin ryntää kauppaan. Yksi hyvä tapa on lukea esimerkiksi Kellomies-kirja.
—
Teksti: Olli Seppälä
Kuvat: Julia Weckman
Lue koko juttu uudesta Kello & Kulta -lehdestä!