Kelloseppien yrityksessä korjataan kelloja intohimolla ja palvellaan ihan jokaista asiakasta, kellosta riippumatta.
Helsingin Torikorttelit Kauppatorin ja Senaatintorin kupeessa on kuoriutunut kauniiksi remonttien jälkeen. Kun on kadehtinut Tukholman vanhan kaupungin aluetta vuosikymmeniä, on mukava huomata, että meillä on oma matkailijoitakin kiinnostava vanhan keskustan alue, josta löytyy ravintoloita, kahviloita, putiikkeja ja museoitakin.
Yksi Carl Ludvig Engelin 1800-luvun alkupuolella suunnittelemalle tunnelmalliselle alueelle muuttanut yritys on Polus, Eric Wikholmin ja Kari-Matti Ratsulan viime vuoden puolella avaama kelloseppien ateljee ja liiketila. Mukana yrityksessä on myös Ericin veli Christer, joka avustaa taloushallinnon kanssa. Eric ja Kari-Matti ovat tavanneet opiskellessaan Kelloseppäkoulussa. Opiskelujen aikana he huomasivat, että yhteinen laadukkaaseen mekaanisten kellojen korjaukseen ja käytettyjen kellojen myyntiin keskittyvä yritys olisi loistoidea.
INTOHIMOSTA JA SINNIKKYYDESTÄ
Palataan muutama askel taaksepäin Ericin ja Kari-Matin taustoihin. Eric oli tehnyt puutöitä nuoresta asti. Hän näki lehdessä jutun mekaanisista kelloista sekä kuvan koneistosta. Ericiä alkoi kiinnostaa metallin työstettävyys silloin, kun mittakaava on sadasosa millimetriä, ja kyseessä vielä funktionaalinen mekaaninen laite. Miten sellainen oli edes mahdollista? Oli pakko ottaa selvää! Lukioikäinen Eric löysi pian Kelloseppäkoulun, johon hän hakeutui armeijan jälkeen.
”Kelloseppäkoulu vaikutti itselleni täydelliseltä paikalta. Olin aina viihtynyt koulussa puutyöpajalla, Kelloseppäkoulu oli monta kertaa teknisempi. En ymmärtänyt siitä mitään ja olin hyvin vaikuttunut.”
Kari-Matti on entinen urheilija, hän pelasi salibandya Suomen maajoukkueessa vuosia ja voitti 7 Suomen mestaruutta. Uran aikana hän pelasi myös ammattilaisena Ruotsissa. Pikkuhiljaa Kari-Matti alkoi miettiä muitakin vaihtoehtoja kuin urheilu.
”Olin panostanut urheiluun kaiken. Ajattelin, että kaikki on mahdollista, kun on vain kiinnostusta ja motivaatiota. Halusin itselleni haasteen. Urheilijalle tämä on tuttu ajattelumalli.”
Kellot olivat aina kiinnostaneet ja Kari-Matti alkoi selvittelemään kellosepän koulutusmahdollisuuksia Sveitsistä. Yllätyksekseen hän löysi opinahjon Espoosta.
JÄLLEEN KOHTI AMMATTILAISUUTTA
Heti ensimmäisenä vuonna Kari-Matille selvisi, että koulu ei ollut läpihuutojuttu vaan vaativa opiskelupaikka, jossa opettavat alan ammattilaiset.
”Intohimo kelloihin mekaanisina laitteina todella heräsi ja kiinnostus kasvoi lasintiivisteistä lähtien laakeripintoihin ja metallinkäsittelyyn. On hienoa, että kaikkea on mahdollisuus tehdä ja myös korjata. Ensimmäisen vuoden olin kuitenkin hyvinkin tietämätön kelloista ja niiden toiminnasta. Muistan, kun porukat puhui ”splitti chronoista”, enkä edes tiennyt mitä se tarkoitti. Tuli kuitenkin tunne, että haluan tietää enemmän ja tulla parhaaksi mahdolliseksi. Filosofiani on, että niin kauan kuin ihminen jaksaa kehittää itseään, niin kauan tuntee olevansa elossa. Päivääkään en ole katunut!”
KORKEAT KRITEERIT
Molemmilla kellosepillä on myös mikromekaanikon koulutus ja he ovat hakeneet kellosepän työkokemusta ulkomailta. Poluksen pojille kellojen korjaus on rakkainta tekemistä.
”Meidän tavoite on olla laadun suhteen maailman huipulla, sitä rakennamme eikä siitä tingitä.”
Kunnianhimoinen tavoite ja samalla uskottava. Eric ja Kari-Matti ovat todella sitoutuneita laadukkaaseen, rehelliseen ja luotettavaan kellojen huoltotyöhön. Mekaanisille kelloille suositellaan huoltoa n. 5-7 vuoden välein. Vanhemmat kellot kannattaa Ericin mukaan käyttää huollossa useamminkin, ainakin ne kannattaa tarkistuttaa. Jos kellossa on paljon erikoistoimintoja, huoltoakin tarvitaan yleensä useammin. Poluksen pojat ottavat mielellään käytettyjä kelloja myös myyntiin.
”Tarkistamme jokaisen myyntiin tulevat kellon ja 99% ne myös huolletaan meillä ennen myyntiin laittamista. Jos kello on lähiaikoina laadukkaasti huollettu ja siitä on paperit, niin se saattaa riittää. Meillä on korkeat kriteerit. Haluamme olla luotettava käytettyjen kellojen myyjä.”
ENTÄ NE OMAT KELLOT?
Kun ymmärrys kelloista kasvaa niin kiinnostavien kellomerkkien määrä ja mielihalut niitä kohtaan lisääntyvät. Kellosepiltä kysytään usein, mikä kello on kädessä ja mikä kiinnostaa juuri nyt. Ericille Jaeger LeCoultren Reverso on ollut yksi ensimmäisistä kelloista, jotka kolahtivat opiskeluaikana. Se löytyykin sopivasti omasta ranteesta.
”Rolexin arvostus on kasvanut erityisesti siitä lähtien, kun alkoi ymmärtää koulutuksen myötä sen älyttömän korkean laadun tason. Ja arvostan tietysti Voutilaisen käsittämättömän taitavasti toteutettuja kelloja. De Bethune on myös kiinnostava kellomerkki. Loputtomastihan niitä on, mutta kontrolli pysyy, kun hinnat nousee saavuttamattomaksi.”
Kari-Matille yksi merkityksellisistä kelloista on edesmenneen isän vuoden 1967 Omega Speedmaster 321 kaliberinen, kuukellonakin tunnettu kello.
”Rakas kaksosveljeni vei sen nenäni edestä. Silloin en ollut vielä kelloalalla enkä ymmärtänyt kellon päälle juurikaan. Se oli kuitenkin huollettavana minulla kouluaikoina ja ymmärsin, että se on todella hieno ja ainutlaatuinen. Hienon historian lisäksi siinä on upea muotoilu,” Kari-Matti kertoo, ja lisää omaan luetteloonsa muutaman kellon lisää:
”Yksi kellomerkki, jota olen jo pidemmän aikaa seurannut, on hollantilainen Grönefeld. Laatu ja viimeistelyn taso on upeaa ja ne ovat tyylikkäitä. Ja tietysti itävaltalainen Habring, jossa olin itse töissä. Heidän mekaaniset ratkaisunsa kaikessa yksinkertaisuudessaan ja tehokkuudessaan ovat järjettömän hienoja. Oppi, jonka siellä työskennellessäni sain, on kullan arvoista.
No mihin olisi valmis todella satsaamaan, jos raha polttelisi taskussa? Yllättäen Eric huudahtaa: ”Sorviin!” Kari-Matti on samaa mieltä työkoneisiin investoinnista. Mitä laajemmat mahdollisuudet on työskennellä, sen parempi. Nämä kaverit eivät siis itse unelmoi kellohankinnoista, toistaiseksi.
NIMI KERTOO KAIKEN
Yrityksen nimi herättää uteliaisuutta. Eric kertoo, että sana polus tarkoittaa mm. maapallon pyörähdysakselia, mutta myös polariteettia ja janaa.
”Asiaa tuntemattomalle asiakkaalle on hyvä selittää, miten kellon koneisto toimii. Jos alkaa puhumaan liipottimesta ja käyntijousesta, rattaista ja relleistä, on varmasti vaikeaa omaksua kaikkea. Mutta kun selittää pisteen a ja b janaksi: yhtäältä tulee voima ja toisaalla on joku, joka purkaa voimaa, välissä on rattaat, jotka kuljettavat voimaa eteenpäin, lopulta kaikki säädetään yhteen toimivaksi tarkaksi mekaaniseksi laitteeksi. Sitten ollaan jo selkeämmillä vesillä. Polus on se matka janalla a:sta b:hen.”
Seuraamme Poluksen hyvin alkanutta matkaa mielenkiinnolla.
Teksti ja kuvat: Julia Weckman
Juttu on julkaistu toukokuun 2020 Kello & Kulta -lehdessä.