Suurmestari Kari Voutilainen tiesi jo hyvin nuorena haluavansa tehdä jotakin käsillään ja toimia itsenäisesti. Tuo ajatus on vienyt Voutilaisen kansainvälisen kellomaailman huipulle.
Voutilainen innostui kelloista Kemissä, johon perhe muutti 1963. Siellä hänen isänsä ystävällä oli kellosepänliike. Kiinnostus kelloihin vei Espoon Tapiolan Kelloseppäkouluun, josta Voutilainen valmistui vuonna 1986. Koulun jälkeen Voutilainen keräsi kelloalan kokemusta työskentelemällä Suomessa kelloliikkeessä, tukkuliikkeessä ja yrittäjänä. WOSTEP kurssit Sveitsissä 1988 ja 1989 kasvattivat ammattitaitoa ja Voutilainen päätyikin kouluun antiikki- ja monitoimikellokurssin opettajaksi 1999–2002.
Voutilainen No 2. tourbillontaskukello valmistui 1995. Tourbillonin kehittäjä oli ranskalainen kelloseppä Abraham Louis Breguet (1747–1823) ja sitä on pidetty keksimisestään lähtien todellisena mestarikellosepän ammattitaidon näytteenä. Breguet on myös yksi Voutilaisen esikuvista. Tourbillonkellon valmistukseen kului aikaa noin 2000 tuntia. No 1. on Kelloseppäkoulun kurssikello.
Vuonna 2002 Voutilainen perusti Sveitsiin Môtiersin kaupunkiin yrityksensä Voutilainen SA:n. Yritys suunnittelee ja valmistaa rannekelloja perinteisin kellosepän käsityömenetelmin. Ensimmäiset omat kellot nähtiin Baselin messuilla vuonna 2005. Kokonaan itse kehitetty ja valmistettu Vingt-8-rannekello tuli myyntiin 2011. Suomen Kelloseppäliiton suurmestarin arvonimen Voutilainen sai 2014. Samoihin aikoihin hän hankki Comblémine -kellotaulutehtaan. Voutilainen on kasvattanut yritystään myös Cattin SA kuoritehtaalla sekä pääosakkuudella 250-vuotiaasta Urban Jürgensen -kelloateljeesta. Voutilainen SA onkin kasvanut parissa vuosikymmenessä muutaman hengen huippuateljeesta oman lajinsa merkittäväksi yritysryppääksi Sveitsissä.
Voutilaisen oma ateljee Chapeau de Napoléon sijaitsee vuorenrin teellä, josta on hulppeat näkymät Val de Traversiin ja Fleurieriin mikä on tullut tunnetuksi Parmigianin, Chorardin ja Vaucherin kelloista.
Voutilaisen kädenjälkeä on nähty myös muualla kuin ranteessa. Viimeisimmässä Oscar-juhlassa palkinnon parhaasta miespääosasta Oppenheimer-elokuvassa saanut Cillian Murphy piti kultaista rintaneulaa, jonka Voutilainen on valmistanut. Korussa on käytetty guilloché menetelmää, jota Voutilainen käyttää myös kellotauluissaan. Guilloché-kaiverrukset Voutilainen on keskittänyt ostamaansa entisen Fleurierin kelloseppäkoulun tiloihin.
NÄYTTELY MUSEO KRUUNUSSA
Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa avautui Voutilainen, ajan näyttäjä -näyttely 24.4.2024. Näyttely on ensimmäinen Voutilaisen elämäntyötä esittelevä näyttely. Näyttelyssä voi tutustua Voutilaisen kelloihin, työpiirustuksiin ja filosofiaan tinkimättömän käsityön takana. ”Tinkimättömyys näkyy yleisenä työkulttuurina, arvona jonka Kari on tuonut työhuoneeseen. Tämä näkyy työntekijöiden asennoitumisessa omaan työhönsä, syvässä keskittymisessä ja paneutumisessa ja myös innovatiivisuudessa parhaimpien työtapojen jatkuvaan kehittämiseen”, kertoo näyttelyyn haastateltu Kelloseppäkoulun opettaja Antti Miettinen, joka työskenteli Voutilaisella yli kymmenen vuotta. Omien sanojensa mukaan Voutilainen olisi vanhojen autojen restauroija, jos hän ei olisi kelloseppä.
Näytteillä on myös Leijona X Voutilainen mallistoa, joka oli yhteistyöhanke Perkko Oy:n kanssa. Voutilaisen kelloja on myyty ympäri maailmaa ja niinpä näyttelyssä esillä olevat kellotkin on kerätty yksityishenkilöiltä eri puolilta maailmaa.
Voutilainen, ajan näyttäjä -näyttely Museo Kruunussa Espoossa 24.4.-29.9.2024.
Teksti: Rami Laitinen, Essi Pullinen ja Joona Vuorenpää
Kuvat: Harri Kivinen, Voutilainen ja Joona Vuorenpää