Lahtelainen Chao-Hsien Kuo tekee mestarillisia koruja, jotka herättävät tunteita ja ajatuksia.
Suomen Kultaseppien Liitto ry. nimeää vuosittain ansioituneelle, korualaa eteenpäin vievälle henkilölle Vuoden Kultasepän arvonimen. Tänä vuonna Vuoden Kultasepäksi nimettiin lahtelainen korumuotoilija, kultaseppämestari Chao-Hsien Kuo.
Chao on syntynyt Taiwanissa, jossa hän kasvoi hyvin perinteisessä ilmapiirissä. Perheen odotukset lapsensa suhteen olivat hyvä koulumenestys ja akateeminen ura. Vaikka Chao oli ahkera ja menestyi hyvin koulussa, niin taideaineet ja kotitalous, eli käsillä tekeminen ja luovuus, tuntuivat mielekkäimmiltä kouluaineilta. Kun hän koulun jälkeen kovassa kilpailussa ei päässytkään haluamaansa yliopistoon, kohtalo puuttui peliin.
KOHTI KORUMUOTOILUA
”Aloitin opiskelut toisessa yksityisessä yliopistossa, jonka painopiste oli muotoilussa. Perinteisistä akateemisista opinnoista poiketen täällä kannustettiin luovuuteen ja mielikuvituksen käyttöön. Tämä oli mieluisaa ja innostavaa. Suhteeni koruihin oli silloin vielä melko olematon. Perinteisillä kultakaduilla liikkeet olivat täynnä perinteistä kultakorua, jotka eivät herättäneet suurta intohimoa. Satuin kuitenkin vahingossa törmäämään Taipein päärautatieasemalla järjestettyyn kultakorunäyttelyyn, joka täydellisesti muutti käsitystäni koruista.”
Vuoden opiskelun jälkeen Taipeissa Chaon vanhemmat lähettivät Chaon ja hänen siskonsa Kanadaan opiskelemaan englantia. Siellä Taipeissa syntynyt ajatus keskittyä nimenomaan korumuotoiluun kehittyi edelleen.
”Kirjastossa tutkin eri yliopistojen korutarjontaa sekä Kanadassa että Yhdysvalloissa. Hain portfoliollani ainakin kymmeneen paikkaan ja minut hyväksyttiin useampaan. Valitsin niistä Hofstra Yliopiston New Yorkissa.”
Hofstrassa oli melko yksinkertaiset puitteet, mutta opettaja oli sekä vaativa että taitava käsityöläinen.
”Tämä sopi hyvin minulle, koska ymmärsin, että jotta voisin tehdä laadukasta työtä, tekniikan pitää olla kunnossa. Keskityin siellä opiskelemaan anticlastic forming, spiculum ja keum-boo tekniikkaa. Selatessani alan kirjoja koulun kirjastossa tutustuin Vivianna Torun Bülow-Hüben koruihin, ja ne tekivät minuun suuren vaikutuksen. Tyylikästä eleganssia ja yksinkertaisuutta. Tällaisia koruja halusin itsekin joskus tehdä.”
KORKEA TASO VAKUUTTI
Chao halusi kuitenkin oppia lisää kultasepän tekniikoita, kuten esimerkiksi kivenistutusta.
”Professorini ehdotti juteltuaan tunnetun Michiganissa toimivan suomalaisen hopeaseppälegendan Heikki Sepän kanssa, että menisin Lahteen jatko-opintoihin. Silloin en tiennyt paljoakaan Suomesta enkä Lahdesta, mutta käytyäni siellä vakuutuin ystävällisestä vastaanotosta sekä koulun upeasta varustelutasosta ja vuonna 1997 aloitin kahden vuoden jatko-opinnot Lahdessa. Opinnot Lahdessa olivat tähänastisista parhaat. Olin intoa täynnä ja löysin itseni usein oven ulkopuolelta aamuisin jo ennen vahtimestaria. Halusin ottaa kaiken irti ajastani siellä.”
Kahden vuoden jälkeen Chao suoritti opinnäytetyön käyttäen anticlastic forming -tekniikkaa.
”Toteutin samanaikaisesti myös mestarityöni, jossa kehitin uuden istutustavan työhöni erikoishiotuilla kivillä. Olen varma, että Lahti oli ainoa paikka, jossa tällainen erikoistyö oli mahdollista toteuttaa.”
PITKÄ JA ANTOISA PROSESSI
Valmistuttuaan Lahdesta Chao palasi kotiin Taiwaniin, jossa pääsi töihin naisten rannekellojen suunnittelijaksi.
”Tämäkin kokemus on ollut minulle tärkeä, koska siellä opin miten suunnittelutiimit ja osastot toteuttavat tavoitteensa isoissa yrityksissä. Tästä on ollut paljon apua toimiessani Lapponian ensimmäisenä naispuolisena suunnittelijana.”
Vuoden päästä Chao palasi takaisin Suomeen. Täällä odotti teollisen muotoilun maisteriopinnot Aalto-yliopistossa sekä puoliso Eero Hintsanen.
”Eeron kanssa asetimme tavoitteemme korukentällä ja uramme luomiseksi. Siitä lähtien olemme yhdessä työskennelleet yrityksessämme Chao & Eero ja opittu alaa askel askeleelta, ja matka jatkuu.”
Chao kuvailee matkaansa korumuotoilijana ja kultaseppänä:
”Olen opiskelijana ollut hyvin tekniikkaorientoitunut, koska halusin oppia käsillä tekemisen mahdollisimman hyvin, mutta samalla se jossain määrin rajoitti luovuuteni kehittymistä opintojen aikana.”
”Oman tyylini löytäminen ja taiteilijan kypsyminen on vienyt pitkän aikaa. Luovuus on pitkäaikainen prosessi, johon kypsyy hitaasti, mutta määrätietoisesti. Toivon, että työni herättävät ajatuksia laajassa yleisössä, kielestä tai kansallisuudesta riippumatta. Toivon myös, että työni olisivat inspiraatio tulevaisuuden käsityön taitajille ja korujen tekijöille.”
Teksti: Henrik Kihlman Kuvat: Susanna Kekkonen ja Chao-Hsien Kuo