16tammi 2025 by Kaisu Tullinen
Metallien värikartta

Metallien värikartta

Korut, Kultaa, Yleistä
Metallien eri sävyt ja laadut saattavat hämmentää sekä alan tekijää että kuluttajaa. Kansainvälistyminen ja vapaat markkinat on tuonut valinnanvaraa myös jalometallien sävyihin. Perinteisen ”suomalaisen” keltakullan rinnalle on tullut useita uusia sävyvaihtoehtoja ja tämä tuo uutta huomioitavaa, kun asiakkaalle suunnitellaan vaikkapa sormusta vanhan sormuksen viereen. Moni kokeneempi kultaseppä on valveutunut ja osaa metallurgiansa niin, että osaa valita oikean raaka-aineen työhön kuin työhön. Mutta joukossamme on myös uusia kultaseppiä, joille pieni katsaus tähän maailmaan voi olla hyödyllistä. ENNEN SEOSTETTIIN ITSE Ennen vanhaan sepät seostivat itse raaka-aineensa. Erilaisia värisävyjä käytettiin hyvin niukasti ja periaatteessakäytössä oli vakioväriset 14 K ja 18 K keltakulta- ja valkokultaseokset sekä platina. Muissa maissa värisävy saattoi vaihdella ja esimerkiksi Venäjällä on käytetty vakiona meidän vakioväriimme nähden hieman punaisempaa kultasävyä. Keski-Euroopassa suositaan taas vaaleampaa, keltaisempaa sävyä. Uuden ajan ja kansainvälistymisen…
Read More
09loka 2020 by admin7976
Järven Kello ja Kulta viettää tänä vuonna 95 -vuotisjuhliaan!

Järven Kello ja Kulta viettää tänä vuonna 95 -vuotisjuhliaan!

Haastattelu, Kellot, Korut, Kultaa, Uutisia
Järven Kello ja Kulta perustettiin alunperin Uudenkaupungin Koulukadulle Johan Aaron Järven toimesta vuonna 1925. Nyt yrityksen toiminta jatkuu jo suvun neljännessä polvessa. Alussa liikkeessä oli neljästä viiteen työntekijää ja moni asia tehtiin itse, mm. hopealusikat. Tänä päivänä laajan koru- ja esinevalikoiman lisäksi yrityksessä tehdään omaa korusuunnittelua, ostetaan kultaa sekä hopeaa ja tehdään kellokauppaa. Nykyään liike sijaitsee Uudenkaupungin keskustorin kulmalla osoitteessa Alinenkatu 30. Yrityksessä työskentelee yrittäjä Kirsi Palo os. Johnsson sekä Kultaseppä Johan Johnsson. Järven Kello ja Kulta työllistää myös työharjoittelijoita sekä kausityöntekijöitä. Parasta on itsenäisyys ja luova toteutus Kirsi Palo os. Johnsson siirtyi vuoden 2011 vaihteessa laivanrakennusalalta jatkamaan nyt 95 vuotta täyttänyttä perheyritystä. “Kulta- ja kellonsepänala on minulle tuttu lapsesta asti. Jo 5-vuotiaana tein kaiverruksia pieniin kellojen metallilevyihin. Oma erityisalani on korusuunnittelu, joka alkoi harrastuspohjalta. Suunnittelemani paikallisaiheiset korut ovat saaneet…
Read More
04elo 2020 by admin7976
Jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua… – Korut ja jakamistalous löysivät toisensa.

Jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua… – Korut ja jakamistalous löysivät toisensa.

Haastattelu, Korut, Korutaide, Kultaa, Yleistä
Korujen vuokraaminen oli Suomessa täysin uutta, kun keräilijät Mikko Sinervä ja Anne Glad päättivät ystävän kannustamana vuonna 2013 kokeilla, miten sellainen maassamme toimisi. Konsepti oli samoihin aikoihin lanseeratusta vaatelainaamosta tuttu: tarjotaan suomalaisten kuluttajien käyttöön koruja eri tilanteisiin ilman suuria investointeja. Sinervän ja Gladin korukokoelmaa on kerrytetty 1990-luvun puolivälistä alkaen. Silloin saattoi vielä tehdä helposti erinomaisia löytöjä esimerkiksi kirpputoreilta. Designkoru ei ollut yhtä haluttua kuin nyt. Mikko Sinervä ja Anne Glad pyörittävät korulainaamoa. ”Olemme myöhemmin ostaneet myös isompia eriä lopettavien kultasepänliikkeiden varastoista, joten kokoelmassa saattaa olla esimerkiksi kymmenen kappaletta samaa riipusta”, Sinervä kertoo. ”Periaatteessa niitä voisi ehkä myydäkin, mutta se ei tunnu oikein mukavalta ajatukselta.” Tilanne ei ole keräilijäpiireissä mitenkään poikkeuksellinen. Sen sijaan oman kokoelman vuokraaminen on harvinaista. ”Vuokraaminen ei ole meille suurta bisnestä – ei ainakaan vielä. Vuokraamoa ei ole…
Read More
12syys 2019 by admin7976
Luonnon taideteoksia etsimässä

Luonnon taideteoksia etsimässä

Haastattelu, Kultaa
Kai J. Rantasella on sana hallussa. Hänellä on myös intohimo. Se on kulta. ”Suurin syyllinen omaan kullankaivajan uraani on Stalin.” Kun Kotkassa syntyneen ja kasvaneen Kai J. Rantasen lukiokaverit hakivat lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen, Rantanen laittoi hakupaperit Huippuvuorille Store Norske Spitsbergen A/S:n hiilikaivokseen.”Stalin oli joskus sanonut, että kaikki kirjailijat pitäisi laittaa kaivokseen - ja kyllähän se niitä kaivoksiin lähettikin. Ajattelin, että homma toimisi myös päinvastoin: jos menisin kaivokseen, ehkä minusta tulisi joskus kirjailija.” Kullankaivaja Kai J. Rantanen.Kuva: Juha Kauppinen Työpaikka ei kuitenkaan kouluruotsilla avautunut ja piti keksiä jotain muuta. Rantanen suuntasi Lähi-Itään, ja vietti välivuoden kibbutsilla appelsiineja poimien ja Egyptissä liftaten. Suunnitelmissa oli myös työt Jäämeren kalatehtailla, mutta yhden liftikyydin pysähdyttyä Inarin kirkonkylällä muutti kaiken. KOHTI KULLAN KIMALLUSTA Rantanen näki Inarin Hopean liikkeessä ensimmäisen kerran elämässään aitoja kultahippuja Lemmenjoelta ja ne…
Read More