Onnea uudelle Kello- ja korumuseo Kruunulle Espooseen! Avajaisissa tiistaina 12.4. Ahertajantiellä oli juhlan tuntua: juhlavieraita, hienoja teoksia ja näyttelykokonaisuuksia sekä upea museotila. Samassa yhteydessä julkaistiin Suomen Kultaseppien myöntämä Vuoden korunkantaja kunnianosoitus valokuvaaja Meeri Koutaniemelle! Onneksi olkoon! 13.4. alkaen museo Kruunu on avoinna! Pääsiäisviikon aukioloajat ovat: Ke 11-19, To 11-16, Pe suljettu, La 11-17, Su 11-17Lisää infoa osoitteesta www.kellojakorumuseo.fi ja museon Facebook-sivuilta Suomen Kello- ja korumuseo Kruunu, Ahertajantie 3, Espoo.
Kaikessa käden jälki - Harri Syrjäsen 50-vuotis juhlanäyttely avaa myös uuden Kello- ja korumuseo Kruunun. Museo avaa uusissa tiloissa Tapiolassa Espoossa 13.4.2022. Kaikessa käden jälki -näyttelyssä on esillä kultaseppämestari, nahkatyöläinen, taiteilija ja käsityötaiteilija Harri Syrjäsen korutuotantoa 50 vuoden ajalta. Syrjäsen lämminhenkinen suhde elämään ja sen ilmiöihin näkyy hänen tuotannossaan. Korut peilaavat ajankohtaisiin teemoihin kuten etätyöhön ja mehiläiskatoon. Syrjäsen huumorintaju tulee myös vahvasti esille hänen töissään. Syrjänen on taidekäsityöläinen, jollaisia on hyvin harvassa nykyisin. Korun merkitys kantajalleen on tärkeä osa hänen työtään. Harri Syrjänen: Fantti-logo. Kuva Hannu Bask. Harri Syrjänen perusti ensimmäisen työpajansa 1971 Espooseen, sieltä hän siirtyi Vantaalle ja lopulta 1981 Helsinkiin Ratakatu 1:een, jossa hänen työpajansa ja liikkeensä edelleen on. Vuosien varrella hän on työpajallaan ottanut vastaan monta alan harjoittelijaa ja näin vienyt omaa kokemustaan ja tietoaan eteenpäin, kuten kultasepän alalla on tehty jo vuosisatoja. …
Kahdeksantoista suomalaisen korutaiteilijan ja -suunnittelijan töitä esitellään Design Shanghai 2021:ssä kesäkuun 3.-6. Projektia rahoittavat SKR, Frame Art Finland, Korutaideyhdistys ry ja Galleria GAo ShAn. Osallistumisen teema on Natural. Aesthetic and Timeless keskittyen suomalaisen nykykorun perusolemukseen. Iittala on ainut suomalainen yritys, joka on edustettuna tapahtumassa, kuten osallistujalistasta käy ilmi https://www.designshanghai.com/exhibitors. Osallistuminen Aasian suurimpaan design-alan tapahtumaan havainnollistaa suomalaisen korun historiallista kehityskaarta painottuen nykypäivän taitaviin korutaiteilijoihin ja -suunnittelijoihin. Useimmat taiteilijat ovat tunnettuja joko Suomessa, tai ehkä hieman yllättävämmin, heidät tunnetaan jopa paremmin ulkomailla. He ovat Aino Favén, Elina Honkanen, Harri Syrjänen, Heli Kauhanen, Inni Pärnänen, Jaana Junkkaala, Janna Syvänoja, Juhani Heikkilä, Kirsti Doukas, Kristian Saarikorpi, Matti Mattsson, Melitina Balabin, Nikolai Balabin, Tarja Ahola, Tarja Tuupanen, Terhi Tolvanen, Tuija Hietanen ja Wiebke Pandikow. "Osallistumisen piti tapahtua jo vuonna 2020. Olen iloinen, että se on mahdollista nyt erilaisista vaikeuksista ja haasteista huolimatta. Ainakin on ollut aikaa tarkentaa osallistumisen konseptia", kertoo kuraattori Ding Yi paikan päältä Shanghaista projektista, jota…
Harri Syrjänen s. 1949 on alamme arvostettu, pitkän uransa aikana monilla palkinnoilla palkittu kultaseppämestari, nahkatyöläinen ja taiteilija, joka mieluiten käyttää itsestään sanaa taidekäsityöläinen. ”Sana taidekäsityöläinen kuvaa juuri sitä mitä teen. Suunnittelen ja luon vapaasti, taiteellisin keinoin tuotteitani ja valmistan niitä, perinteisiä käsityömenetelmiä käyttäen. Koska käytän monenlaisia materiaaleja ja tekniikoita, en halua lokeroitua minkään tietyn nimikkeen alle. Sana taidekäsityö kuvaa täydellisesti tätä työskentelytapaa.” ALKUTAIVAL Syrjänen kertoo, että alalle joutuminen oli jossain määrin sattumaa. Koulunkäynti ei maistunut ja ammatinvalinta oli tavalla tai toisella edessä. ”Äitini sattui näkemään Helsingin Sanomissa ilmoituksen, jossa Kultaseppäkoulu haki opiskelijoita. Se tuntui mielenkiintoiselta ja hain kouluun. Pääsykokeet menivät ilmeisesti hyvin, koska sadan hakijan joukosta sain yhden kuudestatoista opiskelupaikasta. Kultaseppäkoulu sijaitsi silloin vielä Helsingissä. Neljän opiskeluvuoden jälkeen valmistuin vuonna 1969. Heti valmistuttuani pääsin töihin Westerbackille. Se oli hieno liike…
Korujen vuokraaminen oli Suomessa täysin uutta, kun keräilijät Mikko Sinervä ja Anne Glad päättivät ystävän kannustamana vuonna 2013 kokeilla, miten sellainen maassamme toimisi. Konsepti oli samoihin aikoihin lanseeratusta vaatelainaamosta tuttu: tarjotaan suomalaisten kuluttajien käyttöön koruja eri tilanteisiin ilman suuria investointeja. Sinervän ja Gladin korukokoelmaa on kerrytetty 1990-luvun puolivälistä alkaen. Silloin saattoi vielä tehdä helposti erinomaisia löytöjä esimerkiksi kirpputoreilta. Designkoru ei ollut yhtä haluttua kuin nyt. Mikko Sinervä ja Anne Glad pyörittävät korulainaamoa. ”Olemme myöhemmin ostaneet myös isompia eriä lopettavien kultasepänliikkeiden varastoista, joten kokoelmassa saattaa olla esimerkiksi kymmenen kappaletta samaa riipusta”, Sinervä kertoo. ”Periaatteessa niitä voisi ehkä myydäkin, mutta se ei tunnu oikein mukavalta ajatukselta.” Tilanne ei ole keräilijäpiireissä mitenkään poikkeuksellinen. Sen sijaan oman kokoelman vuokraaminen on harvinaista. ”Vuokraaminen ei ole meille suurta bisnestä – ei ainakaan vielä. Vuokraamoa ei ole…
