Korut Archives - Sivu 4 21:stä -

16marras 2023 by Kaisu Tullinen

Vuoden Korunkantaja 2023 on Kirkko-Harri

Korut, Uutisia

Harri Henttiselle korun kantaminen on kuin pyhä toimitus. Suomen Kultaseppien Liitto jakaa vuosittain Vuoden korunkantajan tittelin. Se annetaan julkisuuden henkilölle, joka omalla korunkäytöllään, olemuksellaan tai pukeutumisellaan inspiroi muita rohkeasti käyttämään koruja ja tuomaan esille korujen välittämää symboliikkaa ja tarinoita: muistoja henkilöistä, elämän suurista hetkistä, voimasta, vallasta ja erilaisuudesta. Kirkkoherra Harri Henttinen otti vastaan Vuoden Korunkantaja 2023 -nimityksen huhtikuussa Vesilahden kirkossa. Tämän vuoden korunkantaja on värikäs persoona, kirkkoherra Harri Henttinen, joka tunnetaan paremmin nimellä Kirkko-Harri. Nimi, jota hän on kantanut mukanaan siitä asti, kun naapurin pieni poika hänet nähdessään huusi äidilleen: ”äiti, äiti, Kirkko-Harri tuli!”. Kirkko-Harrista on kirjoitettu lukuisia artikkeleita ja hänet on nähty monessa TV-ohjelmassa. Hänen värikäs ja positiivinen olemuksensa jää harvalta huomiotta. Nyt Kirkko-Harri kertoo meille suhteestaan koruihin. Mitä vuoden korunkantajan nimitys merkitsee sinulle? ”Se on minulle äärettömän arvokas…

23loka 2023 by Kaisu Tullinen

Vuoden kultaseppä Pia-Mari Jull

Korut, Näyttely, Uutisia

Vuoden Kultaseppä nimitettiin tammikuussa 2023 Kelloseppäkoululla Espoossa. Hän on pitkään alalla toiminut ja monelle alan toimijalle tuttu, kultaseppämestari Pia-Mari Jull. Kultasepän alalle lähteminen tuli aikoinaan ammatinvalintaohjaajan ehdotuksesta”, tuore Vuoden Kultaseppä kertoo. ”Hän ehdotti, että kädentaitoammatti voisi sopia minulle”. Miten oikeassa hän olikaan! Ehdotetuista käsityöammateista Pia-Maria kiinnosti eniten kultasepän ammatti ja hän alkoi kiertää pääkaupunkiseudun kultasepänverstaita kyselemässä oppisopimuspaikkaa. Lopulta Lapponia Jewelry Oy oli ainoa paikka, joka suostui ottamaan Pia-Marin töihin. ”Pääsin ensin töihin lakkaajaksi vuonna 1989 ja sitten harkittiin, olenko valmis oppipojaksi. Muutaman vuoden päästä minut hyväksyttiin oppilaaksi lukuisten pyyntöjeni jälkeen. Pääsin suorittamaan kultasepänalan kisällitutkinnon vuonna 1994, oltuani oppisopimuskoulutuksessa Lapponia Jewelry Oy:llä vuosina 1991-1994. Tämän jälkeen jatkoin töitä yrityksessä riviseppänä. ” Näihin aikoihin Kultasepänkoulutus oli muuttumassa opistoasteisesta ammattikorkeakouluksi ja Pia-Marille ehdotettiin, että hän voisi jatkaa opintoja AMK-muotoilijaksi ns. summakoulutuksella, missä osallistuminen…

28syys 2023 by Kaisu Tullinen

Tämän hetken sormusmuotoilu yllättää monimuotoisuudellaan ja rohkeudellaan – Vuoden Kaunein Sormus 2023 -kilpailun äänestys on alkanut

Korut, Muotoilu, Uutisia

Vuoden Kaunein Sormus 2023 -kilpailun finaalin yleisöäänestys on alkanut. Korumuotoilijoille suunnatussa, nyt 16. kertaa järjestettävässä kilpailussa katsotaan tulevaisuuteen ja etsitään sormusta, jossa on viitteitä huomisen kauneudesta. Vuoden Kaunein Sormus 2023 -kilpailun tämän vuoden teema on Häivähdyksiä. Suunnittelijoita innostettiin poimimaan kilpailutöihin viitteitä huomisen kauneudesta ja ilosta suunnata kohti tulevaisuutta sekä kuvittelemaan, millainen sormusmuotoilu voisi kuvastaa huomista. Kilpailun finalistit valinneen esiraadin mukaan sormusmuotoilussa nousevat tällä hetkellä aiempaa voimakkaammin esiin muun muassa monimuotoisuus ja materiaalien kierrätys. ”Muotoilussa on nyt leikittelyä ja iloisuutta. On alettu uskaltaa enemmän ja varovaisuus on väistynyt. Myös vastuullisuus ja eettisyys materiaalivalinnoissa nousevat esiin, ja raadin kesken käytiin paljon keskustelua vastuullisuudesta ja vastuullisista toimintatavoista. Toisaalta esimerkiksi kultakorujen valmistuksessa on oltu kierrätyksessä edelläkävijöitä aina”, Suomen Kultaseppien Liiton toiminnanjohtaja Henrik Kihlman kiteyttää esiraadin ajatuksia. Kilpailun voittaja valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestys on käynnissä Häät.fi:n verkkosivuilla 28.9.–31.10.2023. Voittajasormuksen suunnittelija saa I…

31elo 2023 by Kaisu Tullinen

Paja 1605 tuo kotimaista käsityötaitoa Oulun torille

Korut, Maakuntakierros, Matkailu, Yleistä

Liike sijaitsee kauniissa kulttuuriympäristössä Oulun Aittatorilla. Liikkeen nimi herättää heti uteliaisuuden – mistä on oikein kyse? Paja 1605 on vuonna 2022 perustettu kultasepänliike, jonka perustajat ovat kultasepät Katja Hietala, Virve Inget ja Seppo Vainikainen. Vanha, idyllinen punamullattu aitta antaa liikkeelle ainutlaatuisen tunnelman ja houkuttelee käymään sisällä. Vasemmalla Paja 1605:n perustajat ja omistajat: Virve Inget, Seppo Vainikainen ja Katja Hietala. Kolmikko luotsaa mykyisin myös Taigakorua. Nimen vuosilukua 1605 ei ole valittu sattumalta – se juontaa juurensa Ruotsin kuninkaan Kaarle IX:n käskyyn perustaa Oulun kaupunki ja huolehtia siitä, että kaupungissa on tarpeeksi taitavia käsityöläisiä vastaamaan kaupunkilaisten tarpeisiin. Tänä päivänä Paja 1605 on hieno vastaus tähän käskyyn, sillä se haluaa edustaa aitoa käsityötaitoa, joka kestää aikaa. Pajan kultasepät ovat ylpeitä edustaessaan Oulun pitkää käsityöläisperinnettä. Heidän tavoitteenaan on jatkaa perinteen kunnioittamista ja säilyttämistä tuleville…

06heinä 2023 by Kaisu Tullinen

Aikansa tähtiä

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Näyttely

Roland ja Otto Roland Mellin toimivat 1800-luvun loppupuolella maineikkaalla verstaallaan Helsingissä. Mellinin kultasepänliike tuli erityisen tunnetuksi korutyylistä, jota innoittivat eurooppalaiset arkeologiset korulöydöt. Kultainen rannekoru vuodelta 1880. Arkeologinen korutyyli. UUSROKOKOOTYYLISET MELLININ KORUT Arkeologisen tyylin kukoistuskausi oli Suomessa noin 1870–1880-luvuilla. Ennen tätä uutta innostavaa tyylisuuntaa, Mellinin liikkeessä valmistettiin uusrokokoo-tyylisiä koruja. Uusrokokoo-tyylisissä koruissa rintaneulat ja korvakorut olivat tyypillisiä korutyyppejä. Mellinin säilyneessä tuotannossa tämä on hyvin havaittavissa. Korut olivat tyypillisesti kukkia, kehiä ja kiemuroita. Korujen pinnat koristeltiin kaiverruksin ja siselöimällä. 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla korujen käyttö arkipäiväistyi. Koruilla oli myös useita käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi rintaneulaa voitiin käyttää myös riipuksena. Medaljongit olivat suosiossa ja niissä säilytettiin valokuvia. 1800-luvun lopulla miehet käyttivät kalvosinnappeja ja kellonperiä. MELLININ KORUJEN KÄYTTÄJÄT JA ASIAKKAAT Roland ja Otto Roland Mellinin verstas toimi Pohjois-Esplanadilla, Helsingissä 1800-luvun loppupuolella. Mellinin kultasepänliikkeen valmistamia koruja käyttivät aikansa merkkihenkilöt,…

Kategoria: Korut