Vuoden koru 2024 -kilpailun finalistit ovat julkaistu

Vuoden koru 2024 -kilpailun finalistit ovat julkaistu

Kello- ja korumuseo Kruunu, kilpailu, Korut, Näyttely, Uutisia
Vuoden koru 2024 -kilpailu esittelee monimuotoista kotimaista korualan osaamista Kuudetta kertaa järjestettävän Vuoden koru -kilpailun finalistit esittelevät laajaa ja monipuolista kotimaista korumuotoilun osaamista. Vuoden koru 2024 -kilpailun suojelijana toimii Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala. Kilpailuun osallistui tänä vuonna ennätysmäärä osallistujia, yhteensä 31 kappaletta. Osallistujien joukosta esiraati valitsi kymmenen finalistia ja voittajan valitsee yleisö. Vuoden koru 2024 -kilpailun voittaja julkaistaan tammikuussa 2024. Rohkeuden, tarinoiden ja värien loistoa Finalistien töissä nousevat erityisesti esiin rohkeus, uskallus ja pelkäämättömyys. Koruissa näkyvät myös tekijöiden vahvat tarinat ja henkilökohtaiset kokemukset, sekä symboliikka. Korujen materiaaleina on käytetty hopeaa, kullattua hopeaa sekä korukiviä. Erityisesti värikkäät ja kookkaat korukivet loistavat tämän vuoden finaalitöissä, mukana on esimerkiksi kotimainen kauniisti hohtava spektroliitti. Vuoden koru 2024 -kilpailun finalistikorut. VUODEN KORU 2024 -FINALISTIT DAS LOTUS, Ralph Granroth (Espoo) HÄIVÄHDYKSIÄ, Pirjo Lakkapää (Kiiminki) ILLUUSIO,…
Read More
Aikansa tähtiä

Aikansa tähtiä

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Näyttely
Roland ja Otto Roland Mellin toimivat 1800-luvun loppupuolella maineikkaalla verstaallaan Helsingissä. Mellinin kultasepänliike tuli erityisen tunnetuksi korutyylistä, jota innoittivat eurooppalaiset arkeologiset korulöydöt. Kultainen rannekoru vuodelta 1880. Arkeologinen korutyyli. UUSROKOKOOTYYLISET MELLININ KORUT Arkeologisen tyylin kukoistuskausi oli Suomessa noin 1870–1880-luvuilla. Ennen tätä uutta innostavaa tyylisuuntaa, Mellinin liikkeessä valmistettiin uusrokokoo-tyylisiä koruja. Uusrokokoo-tyylisissä koruissa rintaneulat ja korvakorut olivat tyypillisiä korutyyppejä. Mellinin säilyneessä tuotannossa tämä on hyvin havaittavissa. Korut olivat tyypillisesti kukkia, kehiä ja kiemuroita. Korujen pinnat koristeltiin kaiverruksin ja siselöimällä. 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla korujen käyttö arkipäiväistyi. Koruilla oli myös useita käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi rintaneulaa voitiin käyttää myös riipuksena. Medaljongit olivat suosiossa ja niissä säilytettiin valokuvia. 1800-luvun lopulla miehet käyttivät kalvosinnappeja ja kellonperiä. MELLININ KORUJEN KÄYTTÄJÄT JA ASIAKKAAT Roland ja Otto Roland Mellinin verstas toimi Pohjois-Esplanadilla, Helsingissä 1800-luvun loppupuolella. Mellinin kultasepänliikkeen valmistamia koruja käyttivät aikansa merkkihenkilöt,…
Read More
Aika taskussa – taskukellon historiasta, käytöstä, mekaniikasta  -näyttely esillä Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa. 

Aika taskussa – taskukellon historiasta, käytöstä, mekaniikasta  -näyttely esillä Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa. 

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Kellot, Näyttely
Aika taskussa - taskukellon historiasta, käytöstä, mekaniikasta -näyttely on avoinna Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa, Espoon Tapiolassa 13.1.–19.3.2023    Museo sai lahjoituksena suuren laadukkaiden taskukellojen kokoelman kelloseppä Onni Kolistolta (1917-2013) ja nyt taskukellot ovat ensimmäistä kertaa näin laajasti esillä yleisölle.    Taskukellot yleistyivät 1700-luvulla ja olivat oman aikansa ylellisyystuotteita, joihin harvalla oli varaa. Taskukellojen mekaniikan kehitys seuraa vahvasti yhteiskunnallisen historian kehitystä, rautateiden ja tehtaiden myötä luksustuotteesta tuli välttämättömyys, jonka tarkkuus parantui koko ajan. Aika taskussa -näyttelyssä vanhin taskukello on ajoitettu noin vuoteen 1700.      Näyttelyssä pääsee tutustumaan avainvetoisesta taskukellosta vetonupillisiin. Mekaniikan kehitys taskukelloissa osoittaa kuinka luksustuotteesta tuli jokamiehen välttämättömyys ja kuinka agraariyhteiskunta muuttui teolliseksi, joka tarkoitti, että kellonajasta tuli tärkeä.      Suomen kello- ja korumuseo Kruunu   Ahertajantie 3, Espoo   Aukioloajat: ti klo 12-17, ke-pe klo 11-19, la-su klo 10-17. Pääsyliput: Aikuinen 12€, alle 18-vuotiaat …
Read More
Made in Helsinki -kellonäyttely esillä Kello- ja korumuseo Kruunussa 28.8. asti

Made in Helsinki -kellonäyttely esillä Kello- ja korumuseo Kruunussa 28.8. asti

Kello- ja korumuseo Kruunu, Kellot, Näyttely
Huhtikuussa avautuneessa Kello ja korumuseo Kruunussa on harvinaista herkkua tarjolla! Kelloseppä Stepan Sarpanevan S.U.F. Helsinki -kelloja esittelevä Made in Helsinki -näyttely on tuonut 36:n kellon kokonaisuuden industrial-henkiseen museotilaan Espoon Tapiolassa. Made in Helsinki -näyttelyn kuraattorina on toiminut Ville Arzoglou. ”Näyttelyssä keskitytään S.U.F. Helsinki kellojen tuotantoon ja merkittävään aikamatkaan, ensimmäisestä mallista viimeisimpään. Sarjatuotantoisia kelloja on tehty jo kaksi vuosikymmentä, joka on Suomen mittakaavassa iso asia.” Näyttelyyn kellot saatiin lainaan muutamalta yksityiseltä kellokeräilijältä omien kokoelmien lisäksi. Esillä on koko S.U.Fn tuotanto teemoissa Maalla, Meressä ja Ilmassa: mm. S.U.F. Paronin ensimmäinen versio vuodelta 2004, joka on kunnianosoitus Sarpanevan lapsuudessa ihailemalle, legendaariselle Jarno ”Paroni” Saariselle, joka tasan 50 vuotta sitten voitti ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruuden. Näyttelyn tueksi tehtiin 54-sivuinen Made in Helsinki -julkaisu, jossa kelloista ja niiden taustoista on kerrottu syvällisemmin. Julkaisu toimii teostekstinä, se on…
Read More
Becoming a Goldsmith -näyttely Suomen Kello- ja korumuseo Kruunussa 5.5.-14.6.

Becoming a Goldsmith -näyttely Suomen Kello- ja korumuseo Kruunussa 5.5.-14.6.

Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Koulutus, Näyttely, Uutisia
Becoming a Goldsmith-näyttely esittelee Axxellin kultaseppä-linjan aikuiskoulutusopiskelijoiden käsityönä valmistamia koruja. Näyttelyn teemana on osaamisen syventäminen ja polku artesaanista kultasepäksi - näyttely on kunnianosoitus käsityöosaamiselle ja jatkuvalle oppimisprosessille.  Näyttelyssä on esillä Axxellista tänä keväänä valmistuvien kultaseppien lopputyöt sekä heidän aiemmin valmistamiaan koruja. Näyttelyvieras pääsee myös kurkistamaan korujen valmistuksen tekniikoihin ja niiden valmistamisen eri vaiheisiin videoesityksen kautta. Opiskelijat valmistuvat koulutuskeskus Axxellin ensimmäisestä kultasepän koulutuksesta (taideteollisuusalan ammattitutkinto), joka alkoi syksyllä 2020 Espoon Överbyssä. Axxellin kultasepänalan koulutus keskittyi korujen valmistukseen huomioiden tuotesuunnittelun, asiakastyön, korusuunnittelun ja kiven istutuksen. Koulutuksen opettajina ja mentoreina toimi joukko alan ammattilaisia.  Näytteilleasettajat: Ann-Sofi Eriksson, Anastasia Filatov, Torbjörn Grönlund, Annika Linder Airava, Annika Männikkö, Anna Paasonen, Saara Paatero-Burtsov ja Maarit Sippola. Becoming a Goldsmith -näyttely on avoinna 5.5.–14.6.2022. Katso museon aukioloajat museon sivuilta: ww.kellojakorumuseo.fi Liput 12€, alle 18-vuotiaat  ja yli 70- vuotiaat ilmaiseksi. Museo on…
Read More