Kellojen mestari Voutilainen 

Kellojen mestari Voutilainen 

Kello- ja korumuseo Kruunu, Kellomuseo, Kellot, Näyttely
Suurmestari Kari Voutilainen tiesi jo hyvin nuorena haluavansa tehdä jotakin käsillään ja toimia itsenäisesti. Tuo ajatus on vienyt Voutilaisen kansainvälisen kellomaailman huipulle.  Voutilainen innostui kelloista Kemissä, johon perhe muutti 1963. Siellä hänen isänsä ystävällä oli kellosepänliike. Kiinnostus kelloihin vei Espoon Tapiolan Kelloseppäkouluun, josta Voutilainen valmistui vuonna 1986. Koulun jälkeen Voutilainen keräsi kelloalan kokemusta työskentelemällä Suomessa kelloliikkeessä, tukkuliikkeessä ja yrittäjänä. WOSTEP kurssit Sveitsissä 1988 ja 1989 kasvattivat ammattitaitoa ja Voutilainen päätyikin kouluun antiikki- ja monitoimikellokurssin opettajaksi 1999–2002.  Voutilainen No 2. tourbillontaskukello valmistui 1995. Tourbillonin kehittäjä oli ranskalainen kelloseppä Abraham Louis Breguet (1747–1823) ja sitä on pidetty keksimisestään lähtien todellisena mestarikellosepän ammattitaidon näytteenä. Breguet on myös yksi Voutilaisen esikuvista. Tourbillonkellon valmistukseen kului aikaa noin 2000 tuntia. No 1. on Kelloseppäkoulun kurssikello.  Vuonna 2002 Voutilainen perusti Sveitsiin Môtiersin kaupunkiin yrityksensä Voutilainen SA:n. Yritys…
Read More
Korutaidetta ja mestareiden luomuksia kesänäyttelyissä

Korutaidetta ja mestareiden luomuksia kesänäyttelyissä

Kaiverrus, Kello- ja korumuseo Kruunu, kilpailu, Korut, Korutaide, Koulutus, Muotoilu, Näyttely, Tapahtuma, Uutisia, Yleistä
Kolmessa kesäkuussa avautuvassa näyttelyssä on esillä uusien kultaseppä- ja kaivertajamestareiden teoksia, kutsunäyttelyn nykykoruluomuksia sekä kansainvälisen korukilpailun finaaliteokset. Con Amore - Uudet kultaseppä- ja kaivertajamestarit esittäytyvät! Uusimpien kaivertaja- ja kultaseppämestareiden mestaritöiden näyttelyn nimeksi valikoitui Con Amore. Suora käännös italian kielestä ja musiikkiterminä se tarkoittaa ”rakkaudella”. Jalometallialan ammattilaisten valmistamat tuotteet ovat usein suurien tunteiden ja rakkauden täyttämien hetkien ja juhlien lahjoja. Koulutuskeskus Salpauksen taideteollisuusalan jalometallialan erikoisammattitutkinto alkoi helmikuussa 2022. Erikoisammattitutkinnosta valmistuneiden opiskelijoiden, kaivertaja- ja kultaseppämestarityöt ovat esillä Museo Kruunussa 5.6.-29.9.2024. Jalometallialan mestareita on valmistunut tätä ennen vuonna 2010. Näyttelyn kultaseppä- ja kaivertajamestarit ovat: Annika Eklöf kaivertajamestari, Petri Eklöf, Laura Järvelä kaivertajamestari, Ella Jumisko, Petteri Eskola, Mansikkaviita Niina, Tommi Männistö, Nurminen Ester, Pirkka Sivonen, Otto-Emil Lamberg, Ville Maahinen, Robert Tarkkanen, Hanna Korhonen, Heidi Vornan ja Laura Kaikkonen kaivertajamestari. Kello ja Kulta -lehti onnittelee…
Read More
Suurmestarin näyttely Espooseen

Suurmestarin näyttely Espooseen

Kello- ja korumuseo Kruunu, Kellot, Näyttely, Uutisia
Mestarikelloseppä Kari Voutilaisen elämäntyönäyttely tulee esille Suomen kello- ja korumuseo Kruunuun vuonna 2024. Museo Kruunulla on suuri kunnia järjestää suurmestari Kari Voutilaisen elämäntyönäyttely. Näyttely on esillä 23.4.-29.9.2024 ja tuo esille Kari Voutilaisen yhtenä aikamme merkittävimpänä kelloseppänä maailmassa. Tuomme näytille Voutilaisen valmistamia eri kellotyyppejä, piirustuksia, suunnitelmia ja videokuvaa sekä avaamme ajatuksia kellojen takana. Näyttely kattaa Espoon Kelloseppäkoulusta valmistumisen, osaamispääoman kasvattamisen, ensimmäisten omien kellojen, koneistojen ja ratkaisujen kehittämisen sekä filosofian työn taustalla. Voutilainen on kasvattanut yritystään ja osaamistaan hankkimalla Comblémine SA -kellotaulutehtaan ja Cattin SA -kellonkuoritehtaan/ prototyyppitehtaan. Hankintoihin kuuluu myös entinen kelloseppäkoulu sekä Urban Jürgensenin arvokellotehdas. Voutilainen on tehnyt kelloteknistä yhteistyötä isojen kellobrändien kuten MB&- F:n ja Zenithin kanssa. Voutilaisen osaamista arvostetaan joka puolella maailmaa. Hän on voittanut yhdeksän kelloalan arvostetuinta kategoriapalkintoa Grand Prix d’Horlogerie de Genève (GPHG). Elämäntyönäyttely on ensimmäinen laatuaan.…
Read More
Kultasepän työ elävän perinnön luetteloon

Kultasepän työ elävän perinnön luetteloon

Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Uutisia, Yleistä
Nimeäminen on hieno osoitus perinteikkäälle alalle. Perinteinen kultasepän työ on nimetty yhtenä uutena elävän kulttuuriperinnön kohteena Elävän perinnön kansalliseen luetteloon: wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi. Aikaisemmin mm. Sveitsi on saanut maailmanlaajuiseen elävän perinnön luetteloon perinteisen kellosepäntyön. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi 22 uutta kohdetta. Unescon aineettoman perinnön sopimuksen mukaisessa kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Elävän perinnön kansalliseen luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Luetteloinnin tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa. Hakemuksen tekivät Suomen Kultaseppien Liitto ry ja Suomen kello- ja korumuseo Kruunu. Suomen Kultaseppien Liiton toiminnanjohtaja Henrik Kihlmanin mukaan Kultasepän työn nimeäminen elävän perinnön luetteloon on arvostuksen osoitus vanhalle perinteikkäälle alalle. Museonjohtaja Essi Pullisen mukaan alan eri käytänteet ja tekniikat ovat hyvin vanhoja ja niitä tulisi vaalia kansallisaarteena. Museo pyrkii tallentamaan käsityötekniikoita ja…
Read More
HERÄTYS – kello soi!

HERÄTYS – kello soi!

Kello- ja korumuseo Kruunu, Kellomuseo, Kellot, Näyttely, Yleistä
Herätyskellonäyttely Kello- ja korumuseo Kruunussa on täynnä pirisevää nostalgiaa. Herääminen kuuluu meidän jokaisen päivään. Unentarpeemme on yksilöllistä ja se mikä riittää toiselle saattaa jättää toisen väsyneeksi. Jotkut heräävät arkisinkin omaan tahtiin virkeänä päivän toimiin. Useimmat meistä tarvitsevat kuitenkin työpäivään heräämiseen jonkinlaista ulkopuolista apuvälinettä. Nykyisin mobiililaitteeseen voi valita herätysääneksi mitä tahansa mieleen tuleekaan. Ennen matkapuhelimia herätyksen pystyi tilaamaan lankapuhelimeen, mutta todennäköisimmin herättiin herätyskelloon, jollaisia löytyikin varmasti joka kodista. Toki herätyskellojakin on erilaisia eri soittoäänillä ja teknisillä toteutuksilla varustettuina. Perinteinen mekaaninen mikkihiirikorvainen kovaäänisesti pirisevä herätyskello lienee ikonisin. Ja jos se ei yksin herättänyt niin ainahan sen on voinut laittaa metalliseen saaviin heräämisen varmistamiseksi. Sopii toivoa, että naapuri on halunnut nousta ylös samoihin aikoihin. Elektronisten herätyskellojen aikakaudelta moni muistaa piipittävät muoviset Casiot tai kelloradiot, joista pystyi valitsemaan joko tuuttauksen tai mieleisensä radiokanavan, johon…
Read More