30joulu 2021 by admin7976
Alma Pihl – tuntematon maailmantähti

Alma Pihl – tuntematon maailmantähti

Historia, Jalokivet, Korut
Vaatimattoman tant Alman tarina piirtäjästä Fabergen suunnittelijaksi on erityisen kiehtova. Fabergén valmistamat keisarilliset pääsiäismunat ovat korujen ystäville tuttuja kultasepänalan historian upeimpia mestariteoksia. Monien mielestä ehkä kauneimpiin kuuluvat jäätävän kaunis vuorikiteestä valmistettu talvimuna sekä toteutukseltaan ainutlaatuinen ristipistosmuna. Viimeiseen yksityiskohtaan asti harkittua eleganssia. Kuka on henkilö näiden mestariteosten takana? Jäljet johtavat Kymenlaaksoon. Kuusankosken ruotsinkielisen koulun kovasti pidettyyn vaatimattomaan piirustuksen opettajaan, tant Almaan, jolla oli melkoinen salaisuus. ONNEA JA LAHJAKKUUTTA Alma Pihl syntyi Moskovassa 1888. Hänen isänsä oli Knut Oskar Pihl, joka lähti kuusivuotiaana Pietariin kellosepän oppiin, mutta päättyi kuitenkin kultasepän koulutettavaksi, niin ikään suomalaisen Fabergé mestarin August Holmströmin verstaalle. Täällä hän myös tapasi tulevan vaimonsa August Holmströmin tyttären Fannyn. Pariskunnalle syntyi aikanaan viisi lasta, joista kaksi päätyivät kultasepänalalle, Oskar ja Alma. Sekä Oskar vanhemmasta että nuoremmasta riittäisi paljon kerrottavaa, mutta nyt keskitymme…
Read More
21syys 2021 by admin7976
Viisi näytöstä oopperakoruja

Viisi näytöstä oopperakoruja

Historia, Korut, Muotoilu
Intohimoinen oopperamaailma koruiksi Viitenä vuonna Savonlinnan Oopperajuhlille korusarjan suunnitellut muotoilija Kirsti Doukas hurmaantui oopperan ilmapiiristä. ”Ooppera on minulle ennen kaikkea visuaalinen taidenautinto, olen kiinnostunut puvustuksesta, lavasteista ja siitä miten oopperaesitykset rakennetaan eri alojen ammattilaisten yhteistyön tuloksena.” Kun muotoilija Kirsti Doukas vuonna 1995 osallistui Savonlinnan Oopperajuhlilla samana vuonna kantaesityksensä saaneen Palatsi-oopperan esiintymisasujen koruston suunnitteluun, hän tuskin oivalsi, miten kaukonäköinen hänen kokemuksensa oopperan kulissientakaisesta elämästä oli. Hän kuvasi sitä ”kiehtovaksi, hektiseksi, jopa kaoottiseksi maailmaksi, jossa kaikella silti on järjestys”. IDEA VIIME HETKILLÄ Sama hektisyys toistui vuonna 2003, kun Savonlinnan Oopperajuhlien johtaja Paavo Suokko otti yhteyttä Kalevala Korun toimitusjohtajaan Marja Usvasaloon asianaan toive Oopperajuhlien nimikkokorusta. Idea oli Usvasalosta hyvä, mutta aikataulu lievästikin ilmaistuna haastava. Elettiin nimittäin jo huhtikuuta ja Oopperajuhlien alkuun oli vain kolme kuukautta. Ideasta tuotantovalmiiksi sarjaksi tuossa ajassa oli koska tahansa…
Read More
25heinä 2021 by admin7976
Klassikko: Breguet Reine de Naples

Klassikko: Breguet Reine de Naples

Historia, Kellot
Veikeä ja näyttävä kello! Breguet on yksi vanhimpia ja maineikkaimpia kellomerkkejä. Abraham-Louis Breguet alkoi valmis omalla nimellään teknisesti innovatiivisia kelloja jo vuonna 1777. Hänen maineikkain keksintönsä on turbillion, monimutkainen laite, jonka tarkoitus on eliminoida maan vetovoiman vaikutusta kelloon ja auttaa sen pysymisessä tarkassa ajassa. Breguet on antanut myös nimen erityiselle viisarityylille, niin sanotuille Breguet-viisareille, joita näkee yhä käytössä. Vuonna 1810 Napolin kuningatar, Napoleon Bonaparten sisko Caroline Murat, tilasi A-L Breguet´ltä itselleen kellon, jota voisi pitää myös ranteessa rannekorun tavoin. Kello toimitettiin kaksi vuotta myöhemmin tilaajalle. Kyseistä kelloa on pidetty maailman ensimmäisenä rannekellona. Yhtiönä Breguet on kokenut vuosisatojen ja kymmenten saatossa monta vaihetta. Nykyinen Breguet on vuodesta 1999 saakka ollut osa Swatch Groupia, jonka omistuksessa on useita arvostettuja kellobrändejä. Breguet synnytti uudelleen vuonna 2002 naisille suunnatun luksusmalliston, joka tottelee nimeä Reine…
Read More
26helmi 2020 by admin7976
Strömforsin ruukki

Strömforsin ruukki

Haastattelu, Historia, Matkailu
Störmforsin ruukki on tunnelmallinen matkailukohde itäisellä Uudellamaalla. Ruukin komeissa ja historiantäyteisissä maisemissa toimivat myös Ruukin Sepät. Strömforsin ruukin vanhat rakennukset veden äärellä ovat uskomattoman kauniita. Ruukin historia ulottuu Vapaaherra Johan Creutzin vuonna 1695 perustamaan kankivasarapajaan. Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjän ja Ruotsin raja laitettiin kulkemaan Kymijoen läntisintä päähaaraa pitkin ja silloinen Pyhtään pitäjä jakautui kahtia. Pitäjän Ruotsin puolta alettiin kutsua Ruotsin Pyhtääksi. Ruukki sai nimen Strömfors vuonna 1744, jolloin sen ostivat Anders Nohrström ja Jakob Forsell. Kaunis ruukkialue syksyn väreissä. Kuva: Julia Weckman Strömfors -nimi tulee omistajiensa sukunimien yhdistelmästä. Nohrström ja Forsell perustivat alueelle manufaktuuripajan, sahan ja myllyn. Vuonna 1781 pajan omistajaksi tuli aateloidun Jakob af Forsellesin poika, vuorineuvos Henrik Johan af Forselles. Hänen leskensä Virginia af Forselles peri ruukin 31-vuotiaana, kahden pienen lapsen äitinä. Historia kertoo, että vuorineuvoksettaren aika…
Read More
22helmi 2019 by admin7976
Käytössä, kaapissa vai toivelistalla? – Pöytähopeiden heijastuksia

Käytössä, kaapissa vai toivelistalla? – Pöytähopeiden heijastuksia

Historia
Annettiin puolitusinaa hopealusikkaa merkkipäivän kunniaksi. Teetettiin kaiverrukset ja kunnioitettiin muistettavaa henkilöä aikaa kestävällä lahjalla. Jos lusikka vaurioitui käytössä, se vietiin korjattavaksi hopeasepälle. Hopean kiillotusta ja huoltamista pidettiin normaalina osana omaisuuden hoitoa. Perheissä tarvittiin usein juhlakäytössä täysi tusina jokaista aterinta, joten keräilysarjat olivat merkittäviä. Nykypäivänä yleisin lusikka eli teräslusikka päätyy vaurioituessa metallinkierrätykseen, jossa se hyödynnetään toisessa käytössä ja muodossa. Eri materiaalit ovat kokeneet pöytäkattauksessa monia vaiheita, mutta hopealahjassa on edelleen oma kiistämätön hohtonsa ja etunsa. Lämmönjohtavuuskykynsä ansioista hopeinen esine antaa miellyttävän lämmön sitä käytettäessä. Lisäksi hopealla on tutkittu olevan antibakteerisia ominaisuuksia. ”Materiaalilla on aina ollut merkitystä pöytäkattauksessa. Nykyään materiaalien käyttö on monipuolisempaa. Ihmisillä on paljon tavaraa ja se näkyy myös kattauskulttuurissa. Ennen vanhaan, kun tavaraa oli vähemmän, ylellisyysesineet kuten hopeat, korostuivat vahvasti”, kertoo Tamminen. Onkin syytä pohtia, mikä määritellään nykyään ylellisyystavaraksi,…
Read More