28maalis 2025 by Kaisu Tullinen
Ulla Tillander-Godenhielm – syntynyt alalle

Ulla Tillander-Godenhielm – syntynyt alalle

Haastattelu, Historia, Korut, Yleistä
Nimi Tillander on varmasti jokaiselle kultasepänalalla toimivalle suomalaiselle enemmän kuin tuttu. Tillanderin perheen merkitys suomalaiselle kultasepänhistorialle on vertaansa vailla. Perinne jatkuu tänäkin päivänä Tillanderin kultaseppäsuvussa kuudennessa sukupolvessa. Ennen kuin siirrytään itse asiaan, lienee pieni historiikki paikallaan. Tarina sai alkuunsa, kun vaatimattomista oloista lähtöisin oleva v. 1837 syntynyt Alexander Tillander lähti 12-vuotiaana Helsingin pitäjästä Pietariin kultasepänoppiin. Hän pääsi oppiin suomalaisen kultasepän F.A. Holsteniuksen verstaalle ja suoritti kisällitutkinnon seitsemän oppivuoden jälkeen 1855. Hän sai mestarin arvon vuonna 1860 ja pääsi näin perustamaan oman yrityksensä Bolshaya Morskaya, hienostokadulle. Varsinainen menestystarina alkoi, kun yritys siirtyi arvostetun hovihankkija Karl Hahnin kultasepänliikkeen entisiin tiloihin Nevsky Prospektille, jossa yritystoiminta lähti kukoistamaan arvovaltaisen asiakaskunnan ansiosta. Sittemmin vallankumous ja siirtyminen suomeen lopetti yhden aikakauden, mutta Tillanderin suku on tähän päivään asti ollut merkittävässä asemassa suomalaisen koru- ja jalokivikulttuurin kantajana.…
Read More
26touko 2024 by Kaisu Tullinen
Fabergé – The twilight years

Fabergé – The twilight years

Historia, Korut, Uutisia
Drawings and Objects from the Second Henrik Wigström Album -kirja julkaistiin syksyllä 2023. Uusi Fabergé-kirja ilmestyi lokakuussa 2023 Lontoossa. Kirja perustuu Henrik Wigströmin alkuperäiseen työkirjaan, sen kuviin ja esineisiin. Kirja on jatkoa vuonna 2000 ilmestyneeseen kirjaan ”The Golden Years of Fabergé: Drawings and Objects from the Wigström Workshop”. Aineisto toiseen kirjaan löytyi sattumalta, kun FT Ulla Tillander- Godenhjelmin muun tutkimuksensa parissa löysi kansallisarkistosta Fabergén mestarin Henrik Wigströmin toisen työkirjan. Aineistoa, jota ei tiedetty olevan olemassa. Tämä uskomaton löytö johti kirjaprojektiin, johon kerättiin kirjoittajia eri alojen eksperteistä valaisemaan työkirjassa esiintyviä tekniikoita, esineitä ja ilmiöitä. Ulla Tillander- Godenhielm Henrik Kihlman Kirjaan on Ulla Tillander- Godenhielmin lisäksi esseitä kirjoittanut Timothy Adams, Ludmila Budrina, Cynthia Coleman-Sparke, Emmauel Ducamp, Géza von Habsburg, Henrik Kihlman, Galina Korneva, Tatiana Cheboksarova, Alexander von Solodkoff, Alexis de Tiesenhausen ja…
Read More
06heinä 2023 by Kaisu Tullinen
Aikansa tähtiä

Aikansa tähtiä

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Korut, Näyttely
Roland ja Otto Roland Mellin toimivat 1800-luvun loppupuolella maineikkaalla verstaallaan Helsingissä. Mellinin kultasepänliike tuli erityisen tunnetuksi korutyylistä, jota innoittivat eurooppalaiset arkeologiset korulöydöt. Kultainen rannekoru vuodelta 1880. Arkeologinen korutyyli. UUSROKOKOOTYYLISET MELLININ KORUT Arkeologisen tyylin kukoistuskausi oli Suomessa noin 1870–1880-luvuilla. Ennen tätä uutta innostavaa tyylisuuntaa, Mellinin liikkeessä valmistettiin uusrokokoo-tyylisiä koruja. Uusrokokoo-tyylisissä koruissa rintaneulat ja korvakorut olivat tyypillisiä korutyyppejä. Mellinin säilyneessä tuotannossa tämä on hyvin havaittavissa. Korut olivat tyypillisesti kukkia, kehiä ja kiemuroita. Korujen pinnat koristeltiin kaiverruksin ja siselöimällä. 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla korujen käyttö arkipäiväistyi. Koruilla oli myös useita käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi rintaneulaa voitiin käyttää myös riipuksena. Medaljongit olivat suosiossa ja niissä säilytettiin valokuvia. 1800-luvun lopulla miehet käyttivät kalvosinnappeja ja kellonperiä. MELLININ KORUJEN KÄYTTÄJÄT JA ASIAKKAAT Roland ja Otto Roland Mellinin verstas toimi Pohjois-Esplanadilla, Helsingissä 1800-luvun loppupuolella. Mellinin kultasepänliikkeen valmistamia koruja käyttivät aikansa merkkihenkilöt,…
Read More
28huhti 2023 by Kaisu Tullinen
Lävistyksen historia

Lävistyksen historia

Historia, Korut
Korvakorujen laitto on meille suomalaisillekin koristautumisen tapa tavallisimmasta päästä. Kehonmuokkausta, ihon lävistämistä ja tatuoimista esteettisistä syistä on harrastettu jo tuhansia vuosia. Mitä enemmän uusia löydöksiä muinaisista kulttuureista tehdään ja tieteellisiä todisteita niistä löytyy, sen vanhemmaksi lävistämisen perinne näyttää muuttuvan. Tapoja muokata kehoa on lukemattomia: ihminen kiinnittää itseensä esineitä, maalaa tai tatuoi ihoaan, lävistää tai venyttää ihoaan ja asettaa esineitä sen alle. Länsimaisen lävistyskorun juuret juontavat suurimmilta osin Amerikan länsirannikolle. Toinen lävistämisen kulttuuriin merkittävästi vaikuttanut ilmiö on 1970-luvun punkliike Britanniassa. Lävistyskorut rantautuivat länsimaihin 1600-luvulla, kun lävistetyt korvat ilmestyivät miesten muotiin. Korvarenkaat olivat yhteiskuntaluokasta riippumatta koko kansan asuste, aatelisista kadunmiehiin. Tuorein todiste lävistyksistä on vuonna 1913 Tansaniasta löytyneessä miehen luurangossa, mies eli noin 12 000 vuotta sitten. Luurankoa tutkittiin Portugalilaisessa Coimbran yliopistossa uudestaan vuonna 2020 jolloin lävistyksen jäljet havaittiin. Lävistys on yleisnimike…
Read More
14tammi 2023 by admin7976
Aika taskussa – taskukellon historiasta, käytöstä, mekaniikasta  -näyttely esillä Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa. 

Aika taskussa – taskukellon historiasta, käytöstä, mekaniikasta  -näyttely esillä Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa. 

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Kellot, Näyttely
Aika taskussa - taskukellon historiasta, käytöstä, mekaniikasta -näyttely on avoinna Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa, Espoon Tapiolassa 13.1.–19.3.2023    Museo sai lahjoituksena suuren laadukkaiden taskukellojen kokoelman kelloseppä Onni Kolistolta (1917-2013) ja nyt taskukellot ovat ensimmäistä kertaa näin laajasti esillä yleisölle.    Taskukellot yleistyivät 1700-luvulla ja olivat oman aikansa ylellisyystuotteita, joihin harvalla oli varaa. Taskukellojen mekaniikan kehitys seuraa vahvasti yhteiskunnallisen historian kehitystä, rautateiden ja tehtaiden myötä luksustuotteesta tuli välttämättömyys, jonka tarkkuus parantui koko ajan. Aika taskussa -näyttelyssä vanhin taskukello on ajoitettu noin vuoteen 1700.      Näyttelyssä pääsee tutustumaan avainvetoisesta taskukellosta vetonupillisiin. Mekaniikan kehitys taskukelloissa osoittaa kuinka luksustuotteesta tuli jokamiehen välttämättömyys ja kuinka agraariyhteiskunta muuttui teolliseksi, joka tarkoitti, että kellonajasta tuli tärkeä.      Suomen kello- ja korumuseo Kruunu   Ahertajantie 3, Espoo   Aukioloajat: ti klo 12-17, ke-pe klo 11-19, la-su klo 10-17. Pääsyliput: Aikuinen 12€, alle 18-vuotiaat …
Read More