Ajankohtaiset - Sivu 8 46:stä -

28huhti 2023 by Kaisu Tullinen

Lävistyksen historia

Historia, Korut

Korvakorujen laitto on meille suomalaisillekin koristautumisen tapa tavallisimmasta päästä. Kehonmuokkausta, ihon lävistämistä ja tatuoimista esteettisistä syistä on harrastettu jo tuhansia vuosia. Mitä enemmän uusia löydöksiä muinaisista kulttuureista tehdään ja tieteellisiä todisteita niistä löytyy, sen vanhemmaksi lävistämisen perinne näyttää muuttuvan. Tapoja muokata kehoa on lukemattomia: ihminen kiinnittää itseensä esineitä, maalaa tai tatuoi ihoaan, lävistää tai venyttää ihoaan ja asettaa esineitä sen alle. Länsimaisen lävistyskorun juuret juontavat suurimmilta osin Amerikan länsirannikolle. Toinen lävistämisen kulttuuriin merkittävästi vaikuttanut ilmiö on 1970-luvun punkliike Britanniassa. Lävistyskorut rantautuivat länsimaihin 1600-luvulla, kun lävistetyt korvat ilmestyivät miesten muotiin. Korvarenkaat olivat yhteiskuntaluokasta riippumatta koko kansan asuste, aatelisista kadunmiehiin. Tuorein todiste lävistyksistä on vuonna 1913 Tansaniasta löytyneessä miehen luurangossa, mies eli noin 12 000 vuotta sitten. Luurankoa tutkittiin Portugalilaisessa Coimbran yliopistossa uudestaan vuonna 2020 jolloin lävistyksen jäljet havaittiin. Lävistys on yleisnimike…

24huhti 2023 by Kaisu Tullinen

Vuoden korunkantaja 2023

Korut, Uutisia

Vuoden Korunkataja 2023 on KirkkoHarri, Vesilahden seurakunnan kirkkoherra Harri Henttinen. Tämän Vuoden Korunkantajaksi on valittu Vesilahden kirkkoherra Harri Henttinen, joka myös tunnetaan KirkkoHarrina. KirkkoHarri on julkisuudessa tunnettu omasta värikkäästä ja ekspressiivisestä sukupuolia rikkovasta ja sukupuolen moninaisuutta korostavasta pukeutumistyylistään. Tässä myös korut saavat näkyvästi tilaa ja se innostaa hienolla tavalla myös miehiä rohkeasti käyttämään koruja pirteänä lisänä meidän muuten melko konservatiivisessa miesten pukeutumismallissa. Ulkoisen värikkään fasadin takana löytyy kuitenkin lämmin ihminen ja teologi. Tittelin antajille on erityisen mielekästä, että se täällä kertaa annetaan juuri kirkon henkilölle. Kirkko on perinteisesti ollut kultasepänalan tuotteiden suuri käyttäjä ja tilaaja. Sakramenttien toimituksissa käytetään yhä edelleen arvokasta kultaseppien valmistamaa esineistöä, jotka ovat kristinuskon symboliikalla koristeltuja. Henkilökohtaisia suhtautumistaan koruihin KirkkoHarri kuvailee muun muassa näin. "Olen rakastanut koruja, koska niissä on jotakin samaa kuin vaikkapa seinällä olevassa taulussa,…

15huhti 2023 by Kaisu Tullinen

Susanna Björklund – trendianalyytikko

Haastattelu, Muotoilu, Yleistä

Kukapa ei, näitä epävarmoina aikoina, haluaisi hieman raottaa verhoa tulevaisuuteen, kurkistaa mitä tuleman pitää. Tulevaisuutta ei kuitenkaan kukaan tiedä varmasti, eikä sitä kannata ankkuroida vain yhteen mahdollisuuteen, kuten tulevaisuuden ennustamisessa helposti käy. On kuitenkin tekniikoita ja menetelmiä ennakoida tulevaa ja analysoida trendejä. Susanna Björklund työskentelee päivittäin tulevaisuuksien tutkimisen parissa trendianalyytikkona. Susanna Björklund on tulevaisuusajattelija, strategi ja toimittaja joka tekee trendianalyysejä,opettaa muotoilualan ammattikorkeakoulussa ja kiertää maailmaa. Mitä kuuluu trendianalyytikon normaaliin työpäivään? "No se riippuu siitä, missä monista rooleistani milloinkin työskentelen. Välillä teen trendianalyyseja, luennoin, kiertelen messuja ja välillä taas opetan tulevia muotoilijoita. Aina kuitenkin luen ja keskustelen ihmisten kanssa paljon, tätä työtä tehdään 24/7." Sanoo Björklund, joka mielellään käyttää trendianalyytikon nimikettä ja sanoo etsivänsä työkseen muutosta. Björklund on lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa ja sen lisäksi tulevaisuusajattelija, strategi, sekä toimittaja. Hän luennoi muun muassa…

26tammi 2023 by admin7976

Vuoden kultaseppä 2023

Uutisia

Vuoden kultasepäksi 2023 on valittu kultaseppämestari Pia-Mari Jull! Vuoden kultaseppä 2023 Pia-Mari Jull Pia-Marilla on laaja kokemus kultasepänalan eri toimialueilta: hän on toiminut kouluttajana, korujen valmistajana sekä muotoilijana. Tällä hetkellä hän on Kelloseppäkoulun jalometallitiedon opettaja, sekä toimii yrittäjänä omassa koruyrityksessään Versatile idea Oy:ssä. Pia-Mari suoritti kultasepän oppisopimuskoulutuksen Lapponia Jewellery Oy:ssä ja valmistui vuonna 1994. Opinnot jatkuivat sen jälkeen Lahden ammattikorkeakoulussa. Tarkastuslaitos Inspecta Oy:llä Pia-Mari oppi tuntemaan jalometallialan toimijoita Suomessa sekä luomaan laajan toimijaverkoston. Leimauksen parissa työskentely jatkui vapaaehtoisvoimin toteutetussa ”leimat.fi” -projektissa, jossa suomalaisten kultaseppien nimileimoja on digitaalisesti tallennettu verkkosivulle suuren yleisön käyttöön. Mestarintutkinnon Pia-Mari suoritti vuonna 1999. Vuodesta 2000 Pia-Mari on toiminut jalometallialan opettajana Kelloseppäkoulussa, missä hän on kouluttanut erikoismyyjiä, mikromekaanikkoja, kelloseppiä sekä alan harrastajia kultasepänalan tekniikoissa. Vuoden Kultasepäksi nimetään Suomen Kultaseppien liiton jäsen, joka tunnetaan erityisen etevänä kulta- tai…

14tammi 2023 by admin7976

Aika taskussa – taskukellon historiasta, käytöstä, mekaniikasta  -näyttely esillä Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa.

Historia, Kello- ja korumuseo Kruunu, Kellot, Näyttely

Aika taskussa - taskukellon historiasta, käytöstä, mekaniikasta -näyttely on avoinna Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa, Espoon Tapiolassa 13.1.–19.3.2023   Museo sai lahjoituksena suuren laadukkaiden taskukellojen kokoelman kelloseppä Onni Kolistolta (1917-2013) ja nyt taskukellot ovat ensimmäistä kertaa näin laajasti esillä yleisölle.   Taskukellot yleistyivät 1700-luvulla ja olivat oman aikansa ylellisyystuotteita, joihin harvalla oli varaa. Taskukellojen mekaniikan kehitys seuraa vahvasti yhteiskunnallisen historian kehitystä, rautateiden ja tehtaiden myötä luksustuotteesta tuli välttämättömyys, jonka tarkkuus parantui koko ajan. Aika taskussa -näyttelyssä vanhin taskukello on ajoitettu noin vuoteen 1700.     Näyttelyssä pääsee tutustumaan avainvetoisesta taskukellosta vetonupillisiin. Mekaniikan kehitys taskukelloissa osoittaa kuinka luksustuotteesta tuli jokamiehen välttämättömyys ja kuinka agraariyhteiskunta muuttui teolliseksi, joka tarkoitti, että kellonajasta tuli tärkeä.     Suomen kello- ja korumuseo Kruunu  Ahertajantie 3, Espoo  Aukioloajat: ti klo 12-17, ke-pe klo 11-19, la-su klo 10-17. Pääsyliput: Aikuinen 12€, alle 18-vuotiaat …