Ajankohtaiset - Sivu 36 45:stä -

05maalis 2019 by admin7976

Korutaideyhdistyksen teosmyyntinäyttely Kaapelitehtaalla 9.-17.3.

Korutaideyhdistys ry tuo Kaapelitehtaan Valssaamoon suomalaisen nykykorun myyntinäyttelyn. Teosmyynnissä on esillä teoksia kaikkiaan 38 korutaiteilijalta eri puolilta Suomea. Näyttelyssä mukana: Helmi Lindblom, Jussi Järvinen, Anu Kirkinen, Kirsi Manninen, Eero Lintusaari, Ulla Ahola, Tuija Hietanen, Harri Syrjänen, Clarice Finell, Juhani Heikkilä, Mirja Marsch, Saara Ruskola, Ami Avellán, Hanna Kostiainen, Maria Nuutinen, Hanna Ryynänen, Yoriko Palo, Mervi Kurvinen, Tytti Lindström, Annaleena Soini, Elina Honkanen, Kimmo Heikkilä, Elli Hukka, Helena Lehtinen, Anna Rikkinen, Theresa Storbacka, Jenni Sokura, Tarja Tuupanen, Soili Rautanen, Ritva Kara, Veera Kulju, Sirja Knaapi, Nikolai Balabin, Veera Metso, Seppo Vainikainen, Janna Syvänoja, Aino Favén, Wiebke Pandikow Teosmyyntinäyttely on avoinna 9.-17.3.ma-pe 12-18, la-su 11-17. Valssaamo, KaapelitehdasTallberginkatu 1, 00180 Helsinki Kuvassa Maria Nuutisen kaulakoru "Melancholia" Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/2357519760926142/?event_time_id=2357519767592808

01maalis 2019 by admin7976

Kello & kulta -lehti on myös Spotifyssa!

Uutisia, Yleistä

Kuinka monta kaappikello-aiheista laulua tunnet? Tiesitkö, että Kirkan levyttämä Hetki Lyö on käännös yhdysvaltalaisen The McCoys yhtyeen kappaleesta Beat the Clock?Kellot ja aika on ollut herkullinen aihe monelle lauluntekijälle. Kello & Kulta -lehden Spotify lista kokoaa nyt kello- ja aika-teemaisia kappaleita yhteen. Listaa päivitetään säännöllisesti.Löydät listan Spotifysta nimellä: kellokultalehti. Kuvassa poplaulaja ja nuorisoidoli Kirka Babitzin 1960-luvulla. Kuva: Olavi Kaskisuo Collection / Lehtikuva

22helmi 2019 by admin7976

Käytössä, kaapissa vai toivelistalla? – Pöytähopeiden heijastuksia

Historia

Annettiin puolitusinaa hopealusikkaa merkkipäivän kunniaksi. Teetettiin kaiverrukset ja kunnioitettiin muistettavaa henkilöä aikaa kestävällä lahjalla. Jos lusikka vaurioitui käytössä, se vietiin korjattavaksi hopeasepälle. Hopean kiillotusta ja huoltamista pidettiin normaalina osana omaisuuden hoitoa. Perheissä tarvittiin usein juhlakäytössä täysi tusina jokaista aterinta, joten keräilysarjat olivat merkittäviä. Nykypäivänä yleisin lusikka eli teräslusikka päätyy vaurioituessa metallinkierrätykseen, jossa se hyödynnetään toisessa käytössä ja muodossa. Eri materiaalit ovat kokeneet pöytäkattauksessa monia vaiheita, mutta hopealahjassa on edelleen oma kiistämätön hohtonsa ja etunsa. Lämmönjohtavuuskykynsä ansioista hopeinen esine antaa miellyttävän lämmön sitä käytettäessä. Lisäksi hopealla on tutkittu olevan antibakteerisia ominaisuuksia. ”Materiaalilla on aina ollut merkitystä pöytäkattauksessa. Nykyään materiaalien käyttö on monipuolisempaa. Ihmisillä on paljon tavaraa ja se näkyy myös kattauskulttuurissa. Ennen vanhaan, kun tavaraa oli vähemmän, ylellisyysesineet kuten hopeat, korostuivat vahvasti”, kertoo Tamminen. Onkin syytä pohtia, mikä määritellään nykyään ylellisyystavaraksi,…

20helmi 2019 by admin7976

Kello, joka turvaa lähimmäisesi

Kellot

Espoolainen Navigil kehittää ja valmistaa hoitoalalle ja ikääntyvälle väestölle soveltuvaa apuvälinettä. Suomen asukasikäprofiilin vanhentuessa yhä useampi tuntee lähipiirissään henkilöitä, joiden hyvinvointi ja elämänhallinta teettää huolenaihetta lähimmäisilleen. Kotona kiinteästi tiettyyn paikkaan sidotut turvalaitteet eivät auta jos henkilö on jo poistunut kotoa. Tai jos henkilön aktiivisuus yllättäen vähenee kotona ollessa eikä hän pysty itse tunnistamaan tilaansa ja hankkimaan itselleen apua. ”Jos pystymme edes yhden tarpeettoman, esimerkiksi muistisairaudesta kärsivän vanhuksen hengen vaarantavan katoamistapauksen estämään, olemme onnistuneet työssämme”, kiteyttää Navigil Oy:n Senior Watchmaker Saila Vermasvuori. KORVAAMATON JA HUOMAAMATON Navigilin turvakellojen erinomaisuus perustuu siihen, että laite on henkilöllä aina mukanaan ranteessa. Se on käytännössä matkapuhelin, jolla ei kuitenkaan voi soittaa kuin ennalta ohjelmoituihin numeroihin. Asiakaskuntana eivät ole vain ikäihmiset. Laitteesta on suunnaton hyöty myös kehitysvammaiselle, joka pystyy laitteen ansiosta elämään itsenäisesti. Vastapainona ranneke on myös…

12helmi 2019 by admin7976

Tarkkuutta ja hienomotoriikkaa – Kelloseppäopiskelijan intohimo

Kellot, Koulutus

Perinteikäs, maailmalla arvostettu kelloseppien opinahjo Kelloseppäkoulu sijaitsee Espoon Leppävaarassa. Sen seinien sisältä valmistuu vuosittain 14 kelloseppää ja 14 mikromekaanikkoa. Koulun opiskelijoita on työllistynyt ansiokkaasti maailmalle ja koulun opiskelijoita otetaan mielellään harjoittelijoiksi ulkomaille. OPPIMISEN ALKUUN Hienomotoriikkaa ja tarkkuutta harjoitetaan 3 vuoden opintojen ajan. ”Kärsivällisyys on kellosepän tärkein ominaisuus. Ilman sitä ei voi tässä ammatissa alkumetreillä opinnoissakaan pärjätä” vakuuttaa 1. vuoden kelloseppäopiskelija Annika Leppälä. Hänet ohjasi kellosepän opintoihin kiinnostus tarkkuuteen ja mekaniikkaan. Itse kiinnostus kelloihin esineenä on herännyt opintojen edetessä. ”Keskittyminen tuntikausia johonkin pieneen yksityiskohtaan kellokoneistossa saadakseni sen lopulta toimimaan on koukuttavaa”, hän jatkaa. Kelloseppien maailmassa puhutaankin sitten todella pienistä yksityiskohdista sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä pienimpien kellonkoneiston osien mittatarkkuudet ovat sadasosamillien luokkaa. Kelloseppäkouluun hakeudutaan hyvin erilaisista taustoista ja ikäluokista. Yhdistävänä tekijänä on tietysti kiinnostus kelloihin tai alaan yleensä. Koulupäivät koostuvat teoriatunneista, joilla…