Ajankohtaiset -

04huhti 2025 by Kaisu Tullinen

Kelloseppäkoulu sopeutuu aikaan

Kelloseppäkoulusta on 80 vuoden aikana tullut alansa arvostettu oppilaitos. Kelloseppäkoulun opetus alkoi helmikuun lopussa 1944 Lahden sähkölaitoksen entisissä tiloissa. Opettajana toimi Erkki Saras. Kelloseppäkoulu (The Finnish School of Watchmaking) on toiminut vuodesta 2007 asti Leppävaarassa entisen Espoon kirjaston tiloissa. Samassa pihapiirissä on Laurea-ammattikorkeakoulun tiloja. Kaupungin suunnitelmissa on tulevaisuudessa luoda paikalle paljon nykyistä laajempi kampusalue.“Tällä hetkellä kelloseppäkoulutuksen tilanne on hyvä”, vakuuttaa Kelloseppäkoulun rehtorina vajaat kaksi vuotta toiminut Hanna Harilainen. Toisin oli vielä muutamia vuosia sitten, kun valtionhallinnossa mietittiin uusiksi ammatillista koulutusta ja sen organisoitumista. Rahoitusta leikattiin. Itsenäinen Kelloseppäkoulu ja jopa alan koulutus näyttivät olevan vaakalaudalla. Reetta Junikka, 1. vuoden opiskelija mikromekaanikkolinjalta. Jenna Määttä, 3. vuoden opiskelija kelloseppälinjalta. Aiheesta puhuttiin julkisuudessa hätääntyneeseen sävyyn ja koulutuksen puolesta tehtiin vetoomuksia aina Sveitsiä myöten. Suomalainen kellosepänkoulutus tunnetaan ja tunnustetaan maailmalla.“Itsekin kuulen yhä vielä kaikua tuosta…

28maalis 2025 by Kaisu Tullinen

Ulla Tillander-Godenhielm – syntynyt alalle

Haastattelu, Historia, Korut, Yleistä

Nimi Tillander on varmasti jokaiselle kultasepänalalla toimivalle suomalaiselle enemmän kuin tuttu. Tillanderin perheen merkitys suomalaiselle kultasepänhistorialle on vertaansa vailla. Perinne jatkuu tänäkin päivänä Tillanderin kultaseppäsuvussa kuudennessa sukupolvessa. Ennen kuin siirrytään itse asiaan, lienee pieni historiikki paikallaan. Tarina sai alkuunsa, kun vaatimattomista oloista lähtöisin oleva v. 1837 syntynyt Alexander Tillander lähti 12-vuotiaana Helsingin pitäjästä Pietariin kultasepänoppiin. Hän pääsi oppiin suomalaisen kultasepän F.A. Holsteniuksen verstaalle ja suoritti kisällitutkinnon seitsemän oppivuoden jälkeen 1855. Hän sai mestarin arvon vuonna 1860 ja pääsi näin perustamaan oman yrityksensä Bolshaya Morskaya, hienostokadulle. Varsinainen menestystarina alkoi, kun yritys siirtyi arvostetun hovihankkija Karl Hahnin kultasepänliikkeen entisiin tiloihin Nevsky Prospektille, jossa yritystoiminta lähti kukoistamaan arvovaltaisen asiakaskunnan ansiosta. Sittemmin vallankumous ja siirtyminen suomeen lopetti yhden aikakauden, mutta Tillanderin suku on tähän päivään asti ollut merkittävässä asemassa suomalaisen koru- ja jalokivikulttuurin kantajana.…

10maalis 2025 by Kaisu Tullinen

Unelmatyössä kelloalalla

Kellot, Yleistä

Tuotemyyntipäällikkö Mikko Lindfors kertoo työstään, urastaan ja tulevaisuuden näkymistä kellomaailmassa. Työ Oy Perkolla on mieluisaa. Casion brändihallinnasta Suomessa vastaavan Mikko Lindforsin työpäivät eivät käy tylsiksi. Työtehtävät kattavat mm. Casion päämiesyhteistyön, päämiehen (Casio Europe) ohjeiden ja määräysten jalkauttamisen Suomessa, tuoteportfolion hallinnan sekä markkinoinnin suunnittelun ja koordinoinnin yhdessä markkinointiosaston kanssa."Suurin osa ajasta kuluu perinteisen myynnin ja myynnin tukemisen parissa," Lindfors kertoo.Casion lisäksi Lindfors toimii monimerkkiedustajana halliten näin sujuvasti myös Leijonan, Gantin ja Seikon tuotevalikoimat. Mikko kertoo, että työn paras puoli on asiakastyö ja vuorovaikutus sidosryhmien kanssa. ISOISÄN KORUPAJALTA Lindforsin tie kello- ja korualalle alkoi jo varhain."Olin varmaan noin kymmenvuotias, kun aloitin apupoikahommat isoisäni korupajalla," hän muistelee. Mikolla on kaupallisen puolen koulutusta ja tekstisuunnittelijan paperit markkinointi-instituutista. Perheyrityksessä korujen valmistuksen sekä teräs- ja titaanikorujen maahantuonnin parissa vierähti n.20 vuotta ennen kuin sattuma johdatti kelloalalle.”Vierailin…

02helmi 2025 by Kaisu Tullinen

Jewellery Finland Gaala

kilpailu, Korut, Muotoilu, Tapahtuma, Uutisia, Yleistä

Helmikuu aloitettiin korugaalan merkeissä Tampereella! Jewellery Finland Gaala oli ensimmäinen laatuaan ja sen järjesti Jules&Beryl osana EU-rahoitteista Kotimaisten korujen vallankumous -hanketta. Gaalaohjelman kohokohtia olivat Vuoden koru 2025 -kilpailun voittajan julkistaminen ja palkitseminen, Suomen Kultaseppien liiton nimittämän Vuoden Kultasepän 2025 palkitseminen sekä Vuoden Korunkantajan 2025 julkistaminen ja palkitseminen. Gaalatunnelmia Jules&Berylin Johanna Lundán oli haaveillut gaalan järjestämisestä jo useita vuosia ja keskustellut erilaisten alan toimijoiden kanssa, miten ja minkälaisena gaalan järjestäminen olisi mahdollista. Gaalan kantavana ajatuksena oli juhlia korualaa ja antaa korujen loistaa gaalavieraiden yllä illan aikana. Nyt gaala toteutui osana Lundánin vetämää hanketta, jossa elinvoimaistetaan korualaa edistämällä kasvun mahdollisuuksia ja edellytyksiä kehittämällä alan digitaalisuutta ja yhteistyötä. Johanna Lundán Vuoden Korunkantajaksi 2025 nimettiin muotisuunnittelija Lauri Järvinen Suomen Kultaseppien Liitto sekä Kello- ja Jalometallitukkukauppiaat ovat vuodesta 2001 lähtien vuosittain nimennyt Vuoden Korunkantajan. Nimitys…

16tammi 2025 by Kaisu Tullinen

Metallien värikartta

Korut, Kultaa, Yleistä

Metallien eri sävyt ja laadut saattavat hämmentää sekä alan tekijää että kuluttajaa. Kansainvälistyminen ja vapaat markkinat on tuonut valinnanvaraa myös jalometallien sävyihin. Perinteisen ”suomalaisen” keltakullan rinnalle on tullut useita uusia sävyvaihtoehtoja ja tämä tuo uutta huomioitavaa, kun asiakkaalle suunnitellaan vaikkapa sormusta vanhan sormuksen viereen. Moni kokeneempi kultaseppä on valveutunut ja osaa metallurgiansa niin, että osaa valita oikean raaka-aineen työhön kuin työhön. Mutta joukossamme on myös uusia kultaseppiä, joille pieni katsaus tähän maailmaan voi olla hyödyllistä. ENNEN SEOSTETTIIN ITSE Ennen vanhaan sepät seostivat itse raaka-aineensa. Erilaisia värisävyjä käytettiin hyvin niukasti ja periaatteessakäytössä oli vakioväriset 14 K ja 18 K keltakulta- ja valkokultaseokset sekä platina. Muissa maissa värisävy saattoi vaihdella ja esimerkiksi Venäjällä on käytetty vakiona meidän vakioväriimme nähden hieman punaisempaa kultasävyä. Keski-Euroopassa suositaan taas vaaleampaa, keltaisempaa sävyä. Uuden ajan ja kansainvälistymisen…