Oulun tuomiokirkon kello pyrki edistämään kylmällä ja jätättämään lämpimällä.
Turun tuomiokirkon kellojen ääni radiossa puolelta päivin on osa suomalaista mielenhistoriaa. Kellojen lyöntien päivittäinen radiointi aloitettiin kesällä 1944. Metalliseoksesta – pronssista – valettujen kirkonkellojen lisäksi Turun tuomiokirkon tornissa on myös kello, joka näyttää kansalaisille aikaa perinteisen kellotaulun muodossa. Olkoonkin että kellossa on vain yksi viisari, tuntiviisari.
Turun tuomiokirkon kello on maamme vanhin julkinen kello. Kirkon kello – erikseen kirjoitettuna – löytyy myös monista kirkoista sekä Kuopion, Mikkelin, Helsingin ja Oulun tuomiokirkosta.
Aikaa näyttäviä kelloja on toki lukuisissa muissakin kirkkorakennuksissa, myös moderneissa. Esimerkiksi Seinäjolla Alvar Aallon suunnitteleman Lakeuden ristin tornissa on kellotaulu neljään suuntaan.
YKSI VANHIMMISTA SUOMESSA TEHDYISTÄ
Oulun tuomikirkko valmistui 1832. Tornin valmistuminen siirtyi vuoteen 1845, jolloin siihen sijoitettiin myös varta vasten paikalle tehty kello. Sen osti ja omisti Oulun kaupunki. Kirkon kello on näyttänyt aikaa oululaisille
jo 173 vuotta. Juho Yli-Könnin valmistama kello on yksi vanhimmista Suomessa tehdyistä tornikelloista. Oulun kaupunki lahjoitti sen seurakunnalle vuonna 2015, jolloin kello myös peruskorjattiin – kolmannen kerran historiansa aikana.
Tuoreimmassa kunnostuksessa pyrittiin siihen, että kellon koneisto ei olisi niin altis sään aiheuttamille muutoksille. Aikaisemmin kello jätätti kylmällä ilmalla ja edisti lämpimällä. Korjauksesta huolimatta Oulun tuomiokirkon
kello oli tänä vuonna kesän kynnyksellä hetken pois käytöstä huoltotöiden
takia. Kello pyrki jätättämään. Peruskorjauksen ja huollon teki suuriin kelloihin erikoistunut jyväskyläläinen Suveko Oy.
”Vanhat tornikellot ovat alttiita voimakkaille lämpötilanvaihdoksille. Ongelmat johtuvat usein myös säännöllisen huollon puutteesta. Pahimmallaan kellot saavat pyöriä ilman voitelua vuosikausia. Koneistoihin kerääntyy lisäksi katupölyä ja lintujen ulosteita”, sanoo Suvekon johtaja Petri Korhonen.
VANHAT MESTARIT HERÄTTÄVÄT IHAILUA
Suvekon työntekijät eivät ole perinteisiä kelloseppiä luuppi silmällään. Vanhojen julkisten tilojen kellot vaativat korjaajiltaan ja huoltajiltaan paljon järeämpää metallimiehen ja koneistajan otetta.
”Suuret vanhat kellot ovat jokainen omalaisiaan. Vanhoja tekijöitä on pakko ihailla, sillä kellot osineen ovat taidokkaasti tehtyjä ja taottuja. Monesti me työstämme koneilla uudet osat tiettyyn pisteeseen ja käsin loput, esimerkiksi kartion muodot tai laakeripinnat”, Korhonen sanoo.
Moderni tekniikka on tuonut helpotusta vanhojen suurten kellojen toimintaan ja huoltoon. Oulussa kellojen vetopainot hoituvat sähköisesti ja automaattisesti, kuten varsinaisten kirkonkellojen soittojärjestelmäkin. Suvekosta voidaan tietokoneella olla etäyhteydessä Oulun kirkon kelloon ja
säätää sen toimintoja. Petri Korhonen kertoo olevansa kellojen kanssa tekemisissä jo kolmannessa sukupolvessa, vaikka ei itse koulutukseltaan olekaan kelloseppä. Suuret kellot ovat tuoneet leivän Korhoselle ja Suveko Oy:lle jo vuodesta 2009. Yritys on keskittynyt perinteisen huolto- ja saneeraustöiden lisäksi kirkon kellojen ja muiden tornikellojen automatisoituihin järjestelmiin.
Julkiset kellot, kuten Oulun tuomiokirkon kello, ovat näyttäneet aikaa monille sukupolville. Ja näyttävät vastedeskin, jos niitä huolletaan säännöllisesti ja korjataan tarvittaessa.
Teksti: Olli Seppälä