Taigakoru on suomalainen koruyritys, joka tekee kaikki korutuotteensa alusta alkaen itse. Valut tehdään osittain muualla, etelässä Raiskisen valimossa. Janger valmistui Lahden Kultaseppäkoulusta vuonna 1981, ja saman tien lähdettiinkin yrittäjän kenkiin. Tosin, kultasepän liike ei ollut ensimmäinen yritys, jonka Janger perusti, lehdentekoa harjoiteltiin yrittäjänä jo 13-vuotiaana. Kultasepän alalle vinkkasi naapuri, joka oli päässyt opiskelemaan Kultaseppäkouluun paria vuotta aiemmin. ”Koulussa olin kerrankin luokan primus, ja sain hyvää palautetta. Se kannusti eteenpäin.” Jangerin tuttavat olivat olleet töissä Juhlsin hopeapajalla, Kautokeinossa Norjassa, Suomen puolella ei ollut mitään sellaista. Hopeapajan perustaminen kiinnosti, ja myös pohjoisen ulottuvuuden tuominen koruihin. Vuonna 1981 Janger perustikin kollegansa Kai Janssonin kanssa kultasepänverstas Jansson & Jangerin, joka valmisti Lapin hopeakoruja.
MATKAILUN NOUSUKIITO ROVANIEMELLÄ
Rovaniemen kehittyvällä matkailutoiminnalla on ollut alueen liiketoiminnalle suuri merkitys. Turistit ja matkailijat ovat olleet myös suurin kohderyhmä koko Jangerin kultaseppätoiminnan ajan. 1980-luvun alun jälkeen matkailubuumi alkoi todenteolla kasvaa. Ensimmäinen yliäänikone Concorde laskeutui Rovaniemelle joulupäivänä 1984. ”Kerralla koneesta tuli ulos reilut 90 matkailijaa, ja heitä vietiin pitkin poikin. Joulupukki jakoi matkailijoille illallisella meidän Vuoden kotiteollisuustuotteenakin palkitun Riekko-sarjan korua. Päästiin hyvään vauhtiin!” Nykyisin Napapiirillä vierailee vuosittain lähes puoli miljoonaa matkailijaa.
YHDESSÄ, EI YKSIN
Taigakorun perustivat vuonna 1998 Janger kollegansa kaivertaja ja kultaseppä Seppo Penttisen kanssa yhdistämällä omat yritykset yhteiseksi Taigakoruksi. ”Päätettiin, että tehdään omanlaisiamme koruja ja sillä mennään. Yhteistyö lähti sujumaan hyvin. Pääpiirteittäin jaoteltuna Seppo oli taiteilijasielu ja minä olin kauppamies. Koruissa kaikkein tärkeintä on se tarina. Korut ovat tavallaan tarinan kuvittamista.” ”Vuonna 1994 olin valmis lopettamaan koko homman laman ja terveysongelmien takia. Mutta sitten minusta tehtiinkin Vuoden 1995 kultaseppä! En voinutkaan lopettaa! Siitä tuli intoa, ja lähdettiin kiertämään messuja ja kehittelemään uutta. Mietin, että jos joku jossain ajatteli, että tekemiselläni on ollut merkitystä, niin oli pakko jatkaa. Nimityksestä saimme uutta potkua.” Janger haluaa korostaa, että ilman työporukkaa ei Taigakoruakaan olisi. Pari työntekijää on jo kaukaa Kultaseppäkoulun ajoilta tuttu, ja ollut firmassa töissä 80-luvulta asti. ”Meillä on rautainen porukka.” Kaikki ovat taitavia tekijöitä omassa tehtävässään, meidän myyjäkin osaa taatusti kertoa materiaaleista ja laadusta, kivistä ja prosesseista toisin kuin perusliikkeissä.
LAPIN KULTAA
Taigakoru on satsannut voimakkaasti verkkosivuihin ja verkkokauppaan. Sitä kautta tuleekin tilauksia jatkuvalla syötöllä ympäri maailman. Mallistotuotteiden lisäksi tilataan myös uniikkeja tilauskoruja, ne ovat enimmäkseen kihla- ja vihkisormuksia. Juhan ominta alaa ovat Lapin kultahippukorut. ”Lapin kultahiput ovat meillä se erityisyys. Meillä on kontaktit ammattikullankaivajiin ja teemme kultahipuista erilaisia koruja. Eettinen ja ekologinen Lapin huuhdontakulta on vastikään saanut brändin ja sertifioinnin. Kullasta käytetään nimitystä Sertifioitu Lapin kulta (Certified Gold of Lapland). Venäläisille asiakkaille kultahippukorut ovat olleet kova sana. Viimeiset kansainväliset pakotteet Venäjällä ovat kuitenkin vaikuttaneet venäläisiin asiakkaisiin ja kaupankäyntiin. ”Meillä on ikävä venäläisiä!”, Janger sanoo hymyillen pilke silmäkulmassa.
UUSIA TUULIA
Suomi on kiinnostava paikka matkailijoille. Siihen vaikuttaa mm. turvallisuus, puhtaus ja luonto. Lappi on noussut esille matkailukohteena todella hyvin, mutta paljon on vielä potentiaaliakin. Taigakorulla kuitenkin puhaltavat uudet tuulet. Yrittäjäkaveri Seppo on jäänyt juuri varhaiseläkkeelle ja Janger on tuonut julki, että muutaman vuoden sisällä hän on jäämässä Taigakorusta pois. ”Olen kartoittanut, josko jatkajia löytyisi. Taigakorun myynti on siis edessä. Mentorin apua tarjoan tietysti, ja jään mielelläni auttamaan jatkajaa pääsemään vauhtiin ja tutustutan pohjoisen matkailupiireihin ja toimintaan.” Jatkaja voi löytyä etelästäkin. ”Joskus naurattaa, kun etelässä ihmetellään miten pohjoisessa pärjää, mutta taitaa täällä pärjätä paremmin! Rovaniemellä on n. 62 000 asukasta, mutta Helsingin ja Vantaan jälkeen eniten hotelliyöpymisiä. Täälläkin katukuva on hyvin kansainvälistä, kaikki potentiaalisia asiakkaita.” Taigakorun tulevaisuuden näkymät ovatkin positiiviset.
Teksti ja kuvat: Julia Weckman