Harri Syrjänen s. 1949 on alamme arvostettu, pitkän uransa aikana monilla palkinnoilla palkittu kultaseppämestari, nahkatyöläinen ja taiteilija, joka mieluiten käyttää itsestään sanaa taidekäsityöläinen.
”Sana taidekäsityöläinen kuvaa juuri sitä mitä teen. Suunnittelen ja luon vapaasti, taiteellisin keinoin tuotteitani ja valmistan niitä, perinteisiä käsityömenetelmiä käyttäen. Koska käytän monenlaisia materiaaleja ja tekniikoita, en halua lokeroitua minkään tietyn nimikkeen alle. Sana taidekäsityö kuvaa täydellisesti tätä työskentelytapaa.”
ALKUTAIVAL
Syrjänen kertoo, että alalle joutuminen oli jossain määrin sattumaa. Koulunkäynti ei maistunut ja ammatinvalinta oli tavalla tai toisella edessä.
”Äitini sattui näkemään Helsingin Sanomissa ilmoituksen, jossa Kultaseppäkoulu haki opiskelijoita. Se tuntui mielenkiintoiselta ja hain kouluun. Pääsykokeet menivät ilmeisesti hyvin, koska sadan hakijan joukosta sain yhden kuudestatoista opiskelupaikasta. Kultaseppäkoulu sijaitsi silloin vielä Helsingissä. Neljän opiskeluvuoden jälkeen valmistuin vuonna 1969. Heti valmistuttuani pääsin töihin Westerbackille. Se oli hieno liike ja siellä valmistettiin paljon tunnettujen suunnittelijoiden koruja. Pääsin tekemään mm. Liisa Vitalin reikäpalloja.”
Haave jostakin omasta oli kuitenkin vahva ja näin ollen pesti Westerbackilla kesti vain puoli vuotta. Oma verstas perustettiin Espooseen, Harrin vanhempien talon kellariin Finnsepot nimellä.
”Sinä aikana aloitin myös nahkatyöt. 70-luvulla leveät nahkatyöt isoilla soljilla olivat muotia ja koska kultaseppänä pystyi valmistamaan yksilöllisiä solkia, oli luonnollista valmistaa myös vyöt. Tuotteet menivät hyvin kaupaksi ja niitä myytiin muotiliikkeissä ympäri maata.”
Silloin syntyi myös Harrin ehkä tunnetuin hahmo, elefantti eli ”Fantti”, joka vöiden lisäksi kasvoi menestykselliseksi korusarjaksi, joka on kantanut tähän päivään asti.
VANTAAN KAUTTA HELSINGIN KESKUSTAAN
Kun kellaritilat kävi pieniksi, syntyi ajatus kehittää toimintaa niin, että pystyisi paremmin ottamaan vastaan asiakkaita. Uusi iso, tarkoitukseen sopiva tila löytyi Vantaan Rajatorpasta, missä verstas toimi seitsemän vuotta. Sinä aikana Työ ja Taitomessut sekä muut tapahtumat, jotka poikivat mukavasti töitä ja tilauksia, tulivat vahvasti mukaan kuvioon. Niiden kautta muodostui laaja myyntiverkosto taide- ja käsityöliikkeisin ympäri Suomea. Ajan mittaan alkoi kuitenkin tuntumaan siltä, että laajan jälleenmyyntiverkoston käyttäminen jättää omalle työlle turhan pienen katteen suhteessa työmäärään ja ajatus päästä myymään suoraan asiakkaille alkoi voimistua.
”Perustin pienen ”Fantti” nimisen ateljeeliikkeen Helsingin Pietarinkadulle. Asiakasvirrat olivat siellä kuitenkin kohtalaisen pienet. Verstaan pitäminen Vantaalla sekä erillisen myymälän pitäminen Helsingissä tuli logistisesti turhan haastavaksi. Löysin vapaan liiketilan isolla näyteikkunalla Ratakadulta, silloisen Taideteollisuusmuseon (nykyään Designmuseo) välittömästä läheisyydestä ja vuonna 1981 päätin muuttaa koko toimintani sinne. Ajatuksena oli, että keskeinen sijainti ja museon läheisyys toisi kiinnostuneita asiakkaita ja turisteja suoraan ateljeeheni.”
Se osoittautui erittäin hyväksi ratkaisuksi ja Syrjäsen Hopeatorppa Oy on viihtynyt samassa osoitteessa jo 40 vuotta.
KANSAINVÄLISYYS
Paitsi kotimaisen yleisön palvelemista, Harri on vuosien saatossa luonut itselleen nimeä myös kansainvälisillä areenoilla. Vuonna 1989 Harri suuntasi yhdessä muutamien muiden suomalaisen käsityöläisten kanssa Lübeckin joulumarkkinoille korujen ja nahkalaukkujen kanssa. Varsinkin laukut herättivät siellä sen verran kiinnostusta, että tästä vierailusta tuli 25 vuotta kestävä jokavuotinen traditio. Myös Islannissa Harrin työt ovat vuodesta 1997 asti olleet saatavilla Reykjavikin Gallery Ófeigurista. Osallistuminen useisiin kansainvälisiin yhteisnäyttelyihin ja tapahtumiin on ajan mittaan luonut laajan verkoston sekä kollegoihin että asiakkaisiin ympäri maailmaa.
NYT JA TULEVAISUUDESSA
Uran kohokohdiksi Harri nostaa esille soolonäyttelynsä Tuomiokirkon kryptassa vuonna 2007. Näyttelyn nimi oli ”Reliikki, pyhäinjäännös”. Aihe, ajatukset ja filosofia sen ympäriltä sekä kryptan upea tunnelma töiden esittämiselle tekivät suuren vaikutuksen. Pitkä ura ja monipuolinen tuotanto on nostanut Harrin kiintotähdeksi käsityötaivaalle. Mikä saa miehen mielen pysymään luovana ja aina vaan keksimään uutta?
”Uteliaisuus”, vastaa Harri. ”Olen kiinnostunut kaikesta, mitä ympärilläni tapahtuu ja nautin siitä, kun pystyn ammentamaan erilaisista asioista inspiraatiota tekemiseeni. Toivon samalla, että voin välittää tämän tekemisen ilon myös nuoremmille sukupolville. Vuosien varrella verstaallani on työharjoittelunsa tehnyt yli 300 harjoittelijaa, joihin osaan pidän edelleen yhteyttä.”
Harri on jo joitakin vuosia nauttinut ansaittua taiteilijaeläkettä. Siitä huolimatta lopettaminen ei ole ollut ajankohtaista. Niin kauan, kun luovuus kukoistaa ja tekeminen tuntuu mielekkäältä, työ jatkuu. Taidekäsityöläisenä oleminen on ennemmin palkitseva elämäntapa, kun suorittamista. Jäämme odottamaan Harrin 50-vuotisjuhlanäyttelyä, kunhan koronapilvet haihtuvat.
Teksti: Henrik Kihlman. Kuvat: Harri Syrjänen.
Juttu on julkaistu toukokuun Kello & Kulta PRO -liitteessä.