Joskus muutos tuo syvyyttä ammatilliseen minään, joskus täyskäännöksen.
Aino Salo päätyi opiskelemaan jalometallialaa Axxelliin entisen työnsä innostamana. Hän on vaatesuunnittelija, ja on hiljattain palanut takaisin Suomeen Ranskasta. Työssään hän suunnitteli asusteita ja koruja kansainväliselle yritykselle. Työ ja opiskelu suoritettiin Pariisissa.
“Koko ammatillinen taustani on rakennettu Ranskassa. Ihastuin koruihin ja niiden suunnitteluun, se alkoi heti tuntua omalta. Päädyin tekemään töitä enemmänkin korujen parissa, mutta suunnittelin myös asusteita. Tein töitä samalle yritykselle neljä vuotta ja suoritin harjoittelujaksoni siellä”
“Suunnittelu ja valmistus oli entisellä työpaikallani erillisiä toisistaan, korut piirrettiin käsin tai koneella ja mallit valmistettiin Kiinassa. Suunnittelijalla ei ollut kosketusta valmistusprosessiin. En konkreettisesti tiennyt miten korut valmistetaan.”
“Minua alkoi kiinnostaa, miten korut valmistetaan. Miten saadaan metallista näin hienoja muotoja.”
Valmistusprosessin ymmärtäminen kiinnosti niin paljon, että Salo päätti hakea opiskelemaan alaa.
SUOMEEN OPISKELEMAAN
Aino Salo haluaa valmistuttuaan jatkaa suunittelijan töitä ja päätyy todennäköisesti takaisin ulkomaille.
“Pariisi tuntuu edelleen omalta”
Koulutuksen myötä Salon suunnitteluun on tullut eri ulottuvuus.
“Kun ymmärtää prosessin kaikki osat voi suunnitella paljon paremmiin.
Materiaalin ymmärtäminen auttaa laadukkaiden korujen suunnittelussa
aivan uudella tasolla. Toivon saavani työskennellä laadukkaampien
tuotteiden parissa tulevaisuudessa”.
Aino Salo aikoo jatkaa sepän työtä, vaikka toimenkuva olisi tulevaisuudessa
mikä vain.
“Haave on oman malliston luominen tulevaisuudessa. Tahdon kuitenkin oppia lisää tekemällä työtä alalla ensin.”
Salolle kielitaito ja kansainvälinen kokemus tuo varmuutta.
“Kultasepänalalla on paljon osattavaa ja tarkkuutta pitää noudattaa kaikessa, standardeihin on päästävä. Minua kiinnostaa miten voin venyttää sääntöjä ja ajatella raamien ulkopuolella”.
KOKISTA KULTASEPÄKSI
Emilia Lipiäinen päätyi kultasepänalalle etsiessään haastetta itselleen. Hän on ammatiltaan kokki ja ehti olemaan ammatissa noin kaksi vuotta. Jo opiskellessaan edellistä ammattia Lipiäinen totesi, ettei ala ole hänelle sopiva.
“Halusin kuitenkin suorittaa opintoni loppuun, sillä en pidä asioiden kesken jättämisestä.”
“Tarvitsen ammatin, jossa on haastetta. Sellaisen, jossa joudun tekemään töitä sen eteen, että onnistun tehtävässäni. Koin, että kokin ammatti ei ole tarpeeksi luova”.
Lipiäinen alkoi etsiä ideoita ja inspiraatiota uudelle ammatille.
LUOVUUTTA JA OMAA KÄDENJÄLKEÄ
Ensin Emilia pohti sisustussuunnittelua tai muotia. Hän jatkoi kuitenkin etsintää kunnes löysi jalometallialan artesaanikoulutuksen. Ala vaikutti kiehtovalta ja haasteelliselta.
“Kiinnostuin heti tutkiessani, mitä koulutus pitää sisällään ja aloitin hakuprosessin. Ihailin kauniita koruja ja niitä loputtomalta tuntuvia mahdollisuuksia mitä ala näyttää suovan tekijälle”.
Lipiäisen opintoihin sisältyi harjoittelujakso, tämän hän suoritti Tanskassa. Hän koki aikansa Tanskassa hyvin antoisaksi ja sai uutta näkökulmaa omaan työskentelyyn ja uusia tapoja tehdä. Myös korujen teko itselle uusista materiaaleista tuli tutuksi.
“Tanskassa huomasin, että alalla olevat eivät juuri kilpaile keskenään vaan auttavat toisiaan eteenpäin. Koen ehkä, että Suomessa ollaan enemmän kilpailuhenkisiä. Huomasin myös, että suomalainen osaaminen on laajempi kuin Tanskassa. Moni tanskalainen kultaseppä ei tee kaikkia kivenistutuksia itse”.
Tulevaisuudessa toiveena on uran rakentaminen ulkomailla. Tanskaan paluu on korkealla listalla.
“Haluan viettää ainakin jonkun aikaa ulkomailla kehittäen taitoani. Jäin kaipaamaan ihmisiä joiden kanssa tein töitä Tanskassa. Ympäristö oli kaunis ja hyvin luova. Suunnitelmani on pysyä alalla ja kehittyä, sillä tämä on todellakin minun juttu!”
Teksti: Annika Männikkö Kuvat: Aino Salo ja Emilia Lipiäinen
Juttu julkaistu alunperin toukokuun 2020 Kello & Kulta PRO liitteessä.